Taustaa
Osallistuin tämän vuoden syyskuussa ensimmäistä kertaa Maailman matkailupäivän -seminaariin, joka oli yhdistetty Matka alkaa verkosta -seminaarin kanssa yhden päivän kokonaisuudeksi, eTourism-seminaariksi. Ohjelma vaikutti mielenkiintoiselta ja osallistuminen sisältyi Haaga-Heliassa suorittamaani erikoistumisopintokokonaisuuteen (Matkailun sähköinen liiketoiminta), joten odotin seminaarilta paljon uusia ajatusavauksia itselleni.
Maailman matkailupäivän teemana oli tänä vuonna "Elämys, sähkö ja raha - matkailun uusi nousu" ja keskittyi erityisesti kahteen ensimmäiseen teemaan, taustallaan tietysti se ainainen kolmas teema, raha.
Puheenvuoroja
Aamun puheenvuoroista terävimpänä mieleen jäi professori Hargreavesin luento musiikin vaikutuksesta ihmisten ostotottumuksiin. On mielenkiintoista, miten paljon ihmisen alitajuntaan ja sen kautta käyttäytymiseen voidaan vaikuttaa musiikilla. Puheenvuorosta tuli mieleen Tarssasen luentokokonaisuus elämyksestä ja elämyksen onnistumisen edellytyksestä: Kaikki aistit vastaanottavat samaa viestiä --> kokemus on kokonaisvaltainen, ehyt ja muuntuu parhaassa tapauksessä elämykseksi. Vaikka puheenvuoro oli mielenkiintoinen, jäin kuitenkin kaipaamaan voimakkaampaa matkailullista näkökulmaa aiheeseen.
Aamupäivän jälkeen valittavana oli kaksi trackia: Maailman matkailu päivän- tai Matka alkaa verkosta -teemat. Itse en osanut valita vaan toista, sillä molemmissa oli oleelliselta tuntuvaa ohjelmaa, joten poikkelehdin kumpaisessakin valitsemalla päältä parhaat. Tai näin ainakin kuvittelin.
Suomen Luontomatkat Oy:n Holopaisen "Elämyksen suunnittelu ja toteutus" oli ensimmäinen kuulemani teemapuheenvuoro. Tätä en kommentoi sen suurmmin kuin että tuo oli tosiaan eräänlainen elämys. Elämyksen kriteeri täyttyi ihan sillä, että kaikki meni puheenvuorossa yhtälailla putkeen. Aikamoista.
Sirkku Laineen "Augmented Reality -teknologia" -puheenvuoro liikkui jo eri sfääreissä ja antoi ajattelemisen aihetta tulevaisuudesta matkailualalla ja mm. markkinointivälineiden murroksesta sähköistymisen myötä. Sirkku heitti hyviä ajatuksia mm. matkailuesitteiden uudistumisesta huomattavasti eläväisempään muotoon. Mahtavia ajatuksia ja hänen luennon jälkeen jäi kaipaamaan aikakonetta, jolla saisi edes lyhyen kurkistuksen tulevaisuuteen. Saamme jatkuvasti sekä kehittyneempää teknologiaa että uusia tuotteistuksia palvelualalle ja kukaan ei tiedä eikä ehkä edes uskalla arvata mihin tämän innovaatiopikajunan kanssa pysähdymme tai pysähdymmekö lainkaan.
Seminaarin arviointi
Kaikenkaikkiaan antaisin seminaarille arvosanaksi 8-. Sisällössä olisi voinut olla mielestäni enemmän uutta ja räväkämpää tarjontaa. Lisäksi jäin kapaamaan osaan puheenvuoroista voimakkaampaa keskittymistä matkailukenttään, kun kerran matkailualan seminaarista oli kyse.
Hieman sivussa sisällöllisestä kommentoinnista jäin miettimään myös seminaarin puhujia: osa heistä tuntui olevan suhteellisen omalaatuisia ja jäin pohtimaan kulkeeko erikoisuus a)matkailualalla, b) sähköisen liiketoiminnan alalla, c) konsulteissa vai d) kriittisessä yhdistelmässä näitä kaikkia:)?
maanantai 1. marraskuuta 2010
torstai 7. lokakuuta 2010
Intialaiset eivät innostu avantouinnista!
..tämä tuli todetuksi kesäkuussa 2010. Tai jos tämän lajin faneja löytyy Intiasta, me emme ryhmämme kanssa tavoittaneet heitä.
Saimme Haaga-Helian Matkailun sähköinen liiketoiminta -koulutuksessa tehtäväksemme houkutella valitsemallamme teemalla mahdollisimman paljon intialaisia Orkut.com -palvelun käyttäjiä perustamaamme ryhmäämme kuukauden ajanjaksolla. Pelkkä jäsenten määrä ei ollut arvioitavana vaan heitä piti myös osata aktivoida sisällön tuotantoon.
Heti alussa tehtävä tuntui itselleni vieraalta, sillä tämä Intian suurimpiin sosiaalisiin medioihin kuuluva palvelu oli minulle täysin vieras siinä missä Intialaisten mielenliikkeet yleensäkkin. Oli kuitenkin ryhdyttävä hommiin, sillä aikaa oli vähän ja niinpä aloitimme ryhmämme kanssa brainstorming-tyyppisesti ideoinnin. Heti aluksi totesimme, että sosiaalisissa medioissa tuntuu menestyvän aina kaikista hulluimmat ideat (esim. minikaivuriajelut) ja päätimme lähteä tuolle luvatulle tielle. Päätimme ottaa käyttöön myös jotakin todella suomalaista ja intialaisten näkökulmasta eksoottista. Ajatuksiimme nousi heti talvi ja siihen liittyvät erikoisuudet. Päätimme myös kohdentaa ryhmän teini-ikäisille (14-22v.) miespuolisissa Orkut.com -käyttäjille perustuen kys. palvelun käyttäjäprofiiliin.
Päätös
Pitkähkön idealistan ja parin kahvikupin jälkeen päädyimme valitsemaan kattoteemaksi avantouinnin. Ryhmä ristittiin nimellä "INDIA! You join, we swim in ice!". Koska hommaan piti saada vielä jonkinlainen houkutin, lisäsimme peliin lupauksen: Kun 1.000.000 jäsenen raja ylittyy, menemme itse uimaan avantoon ja kuvaamme sen intialaisille verkkoon. Suhteellisen pian huomasimme, että tuo määrä ei ehkä täyty ja laskimme rajan lopulta 100 jäseneen - siinäkin tavoitteessa lopulta 95 jäsentä liikaa.
Intialaisten jahdissa
Jäsenhankintaa pyrimme tekemään erilaisten Intialaisten Suomi-yhteisöjen kautta erinäisissä sosiaalisissa medioissa (Twitter, Facebook, keskustelufoorumit...) ja blogeissa, sekä suoralla kontaktoinnilla henkilöihin. Teimme lujasti töitä ja uskoimme, että idea olisi tarpeeksi hullu ostettavaksi.
Tulos
Hyvin harvassa toimenpiteessä onnistuimme, sillä lopullinen Intialaisten jäsenmäärä Orkut.com -ryhmässämme oli 5.
Jälkipyykki
Mikä meni vikaan siis? Tehtävän toteutuksessa oli monia eri ongelmakohtia. Suurimpana näen kuitenkin sen, että kenelläkään ryhmässä ei ollut varsinaista Intia-tuntemusta ja intialaisten tavat ja mieltymykset olivat näin täysin vieraita meille. Aikataulu oli myös liian tiukka syvempään tutustumiseen/suunnitteluun.
Lisäksi meiltä puuttui jonkinlainen ryhmän vetovastuu sekä totaallisesti "Plan B" tilanteeseen, jossa homma ei pelittänytkään. Kaiken takana lienee ajan puute niin itse tehtävän kunniallisen suorittamisen tasolla kuin myös omien töiden sovittelussa ja aikataulutuksessa tehtävän toteutukseen.
Suurimmaksi onglemaksi nousi itselleni jälkikäteen ryhmän "kylmä kuolema" tehtävän päätyttyä. Olen vastaanottanut nyt parin kuukauden ajan sähköposteja uusilta Intialaisilta ystäviltäni ja joudun poistamaan profiilini palvelusta.
Mikä on tehtävän eettinen näkökulma, kun pyritään saaamaan nopeasti mahdollisimman suuri joukko jäseniksi (=lähes keinolla millä hyvänsä) ja jätetään ryhmä elämään omaa elämäänsä heti deadlinen koitettua? Ei ole varmasti ainakaan parasta Suomi-markkinointia... tässä olisi tietysti ollut myös paikka meidän ryhmän keskusteluille ennen toteutusta mutta toisalta en näe että tähän olisi ollut monia pelastavia toimintavaihtoehtojakaan, sillä ryhmä piti perustaa ja arviointi tapahtui kuten edellä kuvattuna.
Kaiken kaikkiaan tehtävästä jäi käteen uuden sosiaalisen median jonkinasteinen tuntemus, sen tosiasian tiedostaminen ettei internetmainonta olekaan helppoa ja uusi innokas ystävä nimeltä Kamal!
Saimme Haaga-Helian Matkailun sähköinen liiketoiminta -koulutuksessa tehtäväksemme houkutella valitsemallamme teemalla mahdollisimman paljon intialaisia Orkut.com -palvelun käyttäjiä perustamaamme ryhmäämme kuukauden ajanjaksolla. Pelkkä jäsenten määrä ei ollut arvioitavana vaan heitä piti myös osata aktivoida sisällön tuotantoon.
Heti alussa tehtävä tuntui itselleni vieraalta, sillä tämä Intian suurimpiin sosiaalisiin medioihin kuuluva palvelu oli minulle täysin vieras siinä missä Intialaisten mielenliikkeet yleensäkkin. Oli kuitenkin ryhdyttävä hommiin, sillä aikaa oli vähän ja niinpä aloitimme ryhmämme kanssa brainstorming-tyyppisesti ideoinnin. Heti aluksi totesimme, että sosiaalisissa medioissa tuntuu menestyvän aina kaikista hulluimmat ideat (esim. minikaivuriajelut) ja päätimme lähteä tuolle luvatulle tielle. Päätimme ottaa käyttöön myös jotakin todella suomalaista ja intialaisten näkökulmasta eksoottista. Ajatuksiimme nousi heti talvi ja siihen liittyvät erikoisuudet. Päätimme myös kohdentaa ryhmän teini-ikäisille (14-22v.) miespuolisissa Orkut.com -käyttäjille perustuen kys. palvelun käyttäjäprofiiliin.
Päätös
Pitkähkön idealistan ja parin kahvikupin jälkeen päädyimme valitsemaan kattoteemaksi avantouinnin. Ryhmä ristittiin nimellä "INDIA! You join, we swim in ice!". Koska hommaan piti saada vielä jonkinlainen houkutin, lisäsimme peliin lupauksen: Kun 1.000.000 jäsenen raja ylittyy, menemme itse uimaan avantoon ja kuvaamme sen intialaisille verkkoon. Suhteellisen pian huomasimme, että tuo määrä ei ehkä täyty ja laskimme rajan lopulta 100 jäseneen - siinäkin tavoitteessa lopulta 95 jäsentä liikaa.
Intialaisten jahdissa
Jäsenhankintaa pyrimme tekemään erilaisten Intialaisten Suomi-yhteisöjen kautta erinäisissä sosiaalisissa medioissa (Twitter, Facebook, keskustelufoorumit...) ja blogeissa, sekä suoralla kontaktoinnilla henkilöihin. Teimme lujasti töitä ja uskoimme, että idea olisi tarpeeksi hullu ostettavaksi.
Tulos
Hyvin harvassa toimenpiteessä onnistuimme, sillä lopullinen Intialaisten jäsenmäärä Orkut.com -ryhmässämme oli 5.
Jälkipyykki
Mikä meni vikaan siis? Tehtävän toteutuksessa oli monia eri ongelmakohtia. Suurimpana näen kuitenkin sen, että kenelläkään ryhmässä ei ollut varsinaista Intia-tuntemusta ja intialaisten tavat ja mieltymykset olivat näin täysin vieraita meille. Aikataulu oli myös liian tiukka syvempään tutustumiseen/suunnitteluun.
Lisäksi meiltä puuttui jonkinlainen ryhmän vetovastuu sekä totaallisesti "Plan B" tilanteeseen, jossa homma ei pelittänytkään. Kaiken takana lienee ajan puute niin itse tehtävän kunniallisen suorittamisen tasolla kuin myös omien töiden sovittelussa ja aikataulutuksessa tehtävän toteutukseen.
Suurimmaksi onglemaksi nousi itselleni jälkikäteen ryhmän "kylmä kuolema" tehtävän päätyttyä. Olen vastaanottanut nyt parin kuukauden ajan sähköposteja uusilta Intialaisilta ystäviltäni ja joudun poistamaan profiilini palvelusta.
Mikä on tehtävän eettinen näkökulma, kun pyritään saaamaan nopeasti mahdollisimman suuri joukko jäseniksi (=lähes keinolla millä hyvänsä) ja jätetään ryhmä elämään omaa elämäänsä heti deadlinen koitettua? Ei ole varmasti ainakaan parasta Suomi-markkinointia... tässä olisi tietysti ollut myös paikka meidän ryhmän keskusteluille ennen toteutusta mutta toisalta en näe että tähän olisi ollut monia pelastavia toimintavaihtoehtojakaan, sillä ryhmä piti perustaa ja arviointi tapahtui kuten edellä kuvattuna.
Kaiken kaikkiaan tehtävästä jäi käteen uuden sosiaalisen median jonkinasteinen tuntemus, sen tosiasian tiedostaminen ettei internetmainonta olekaan helppoa ja uusi innokas ystävä nimeltä Kamal!
torstai 16. syyskuuta 2010
Mielen syövereihin murtautuva elämys
Maailma tuntuu olevan suuren muutoksen kourissa. Kukaan ei tiedä minne muutos johtaa ja mitä meillä on vastassa huomenna. Välillä ihmettelen tietääkö kukaan edes oikein missä olemme tällä hetkellä? Elämältä haetaan hypeä ja suuria seikkailua, laadukasta aikaa itselleen ja kuitenkin enemmän rahaa. Tämän arvomuutoksen pohjalta suurissa osissa mainoslauseita esiintyykin sana "elämys" tai "elämyksellinen". Kun kaikki alkaa olemaan elämystä, mitä jää ulkopuolelle ja mikä on elämys?
Elämyksen Anatomia
Elämys on Pinen ja Gilmoren (1999) mukaan pidemmälle jalostettu palvelu, jossa palvelu räätälöidään juuri asiakkaan tarpeita vastaavaksi ja ns. kaikki palaset loksahtavat paikalleen. Tästä johtuen henkilön persoonallisuus nousee avainasemaan. Herrojen mukaan elämys syntyy, kun se on viihteellinen, opetuksellinen, esteettinen ja todellisuuspakoinen sopivassa suhteessa ja ykilöllisen näkökulman mukaisesti.
Jään pohtimaan miten tällainen olisi mahdollista? Kun kyse on ihmisestä, joka ei tiedä itsekään aina omien tekojensa syitä alitajunnan kummallisen vaikutuksen vuoksi, miten yritys voi rakentaa täydellisen elämyksen ja tietää mitkä elementit ovat juuri Rva Pirkkalalle sopivat? Ja mikä on eettinen taso toiminnalla, jossa pyritään pääsemään ihmisen pään sisään niin täydellisesti? Huomaan, että olen hieman kapinaallisella tuulella.
Toki Pinen ja Gilmoren mallia voidaan ajatella myös täysin teoreettisena --> eräänlaisena "unelmakuvana", jota kohti tulee pyrkiä mutta sitä ei voi saavuttaa. Mutta jos tätä mallia käytetään elämyksen määrittelyssä, ei elämyksiä itseasiassa voi tuottaa. Malli tekee elämyksestä mielestäni siivekkään kalan - sitä ei ole olemassa!
Elämys Verkossa
Laitetaan elämysmalli hetkeksi nurkkaan ja mietitään mitä elämys voisi olla verkossa? Etsin ennen lähiopetusjaksomme ennakkotehtävää varten hyviä esimerkkejä elämyspalveluista verkossa, kuitenkaan löytämättä ”sitä oikeaa” vaikka moni hyvä palvelu tulikin vastaan.
Jatkoin etsintää tätä jälkitehtävää ajatellen, jälleen epäonnistuen. Olen yhä yhtämieltä siitä, että elämyksen vieminen verkkoon on lähes mahdotonta, sillä koneet eivät voi vielä tuottaa kaikille aisteille ärsykkeitä ja elämyksen tulisi olla kokonaisvaltaisesti yhtenäinen. Tosin tämän kirjoitustyön puitteissa huomaan etsiväni jopa parempaa lähtökohtaista määritelmää elämykselle vielä, jolloin elämyksen löytäminen verkossakin on mahdotonta, kun en tiedä mitä etsin.
Elämys on jotakin niin aineetonta ja muotoaan muuttavaa, että siitä on todella vaikea saada otetta saatikka tuotteistaa sitä vakioksi. En voi jäädä kuin pyörittelemään asiaa mielessäni, myöntää etten saavuttanut suurta viisautta tänään ja seurata mielenkiinnolla millaisia muotoja elämysteollisuus ottaa jatkossa. Pinelta ja Gilmorelta toivoisin myös kommentteja;)!
Elämyksen Anatomia
Elämys on Pinen ja Gilmoren (1999) mukaan pidemmälle jalostettu palvelu, jossa palvelu räätälöidään juuri asiakkaan tarpeita vastaavaksi ja ns. kaikki palaset loksahtavat paikalleen. Tästä johtuen henkilön persoonallisuus nousee avainasemaan. Herrojen mukaan elämys syntyy, kun se on viihteellinen, opetuksellinen, esteettinen ja todellisuuspakoinen sopivassa suhteessa ja ykilöllisen näkökulman mukaisesti.
Jään pohtimaan miten tällainen olisi mahdollista? Kun kyse on ihmisestä, joka ei tiedä itsekään aina omien tekojensa syitä alitajunnan kummallisen vaikutuksen vuoksi, miten yritys voi rakentaa täydellisen elämyksen ja tietää mitkä elementit ovat juuri Rva Pirkkalalle sopivat? Ja mikä on eettinen taso toiminnalla, jossa pyritään pääsemään ihmisen pään sisään niin täydellisesti? Huomaan, että olen hieman kapinaallisella tuulella.
Toki Pinen ja Gilmoren mallia voidaan ajatella myös täysin teoreettisena --> eräänlaisena "unelmakuvana", jota kohti tulee pyrkiä mutta sitä ei voi saavuttaa. Mutta jos tätä mallia käytetään elämyksen määrittelyssä, ei elämyksiä itseasiassa voi tuottaa. Malli tekee elämyksestä mielestäni siivekkään kalan - sitä ei ole olemassa!
Elämys Verkossa
Laitetaan elämysmalli hetkeksi nurkkaan ja mietitään mitä elämys voisi olla verkossa? Etsin ennen lähiopetusjaksomme ennakkotehtävää varten hyviä esimerkkejä elämyspalveluista verkossa, kuitenkaan löytämättä ”sitä oikeaa” vaikka moni hyvä palvelu tulikin vastaan.
Jatkoin etsintää tätä jälkitehtävää ajatellen, jälleen epäonnistuen. Olen yhä yhtämieltä siitä, että elämyksen vieminen verkkoon on lähes mahdotonta, sillä koneet eivät voi vielä tuottaa kaikille aisteille ärsykkeitä ja elämyksen tulisi olla kokonaisvaltaisesti yhtenäinen. Tosin tämän kirjoitustyön puitteissa huomaan etsiväni jopa parempaa lähtökohtaista määritelmää elämykselle vielä, jolloin elämyksen löytäminen verkossakin on mahdotonta, kun en tiedä mitä etsin.
Elämys on jotakin niin aineetonta ja muotoaan muuttavaa, että siitä on todella vaikea saada otetta saatikka tuotteistaa sitä vakioksi. En voi jäädä kuin pyörittelemään asiaa mielessäni, myöntää etten saavuttanut suurta viisautta tänään ja seurata mielenkiinnolla millaisia muotoja elämysteollisuus ottaa jatkossa. Pinelta ja Gilmorelta toivoisin myös kommentteja;)!
torstai 12. elokuuta 2010
Riipaiseva paluu elämykselliseen työntekoon...
Vietin autuaat 5 viikkoa lomailleen ja kaksi viikkoa sitten aloin jo (salaa) hieman odottaa töihin paluuta. Kuinka mukavaa olisikaan taas päästä työn tohinaan, saada päivään rakennetta ja ennen kaikkea nähdä mukavia työkavereita.
Ensimmäisenä päivänä eteeni räpsähti 360 sähköpostia. Tämä oli jo ennalta tiedossa aiemman kokemuksen pohjalta ja suurin osa oli onneksi roskapostia – no problem! Ensimmäinen päivä oli juuri niin mukava kuin odotinkin.
Tiistaina tulin jo toista päivää hymyssä suin töihin: ”on tämä niin mukavaa”, muistan ajatelleeni! Loman aikana hoitamattomat asiat kovalla tahdilla eteenpäin ja työn määrä alkoi tuntua jo hieman. Eilen, kolmantena päivänä, laskeuduin maan pinnalle ja tulin jo realistin asenteella töihin: ”ihan mukavaa”. Tiuhalla tahdilla asioita eteenpäin! Kesken iltapäivän muistin, että olen menossa ensi viikolla opiskelemaan Helsinkiin ja lähdin katsomaan päivien tarkempaa ohjelmaa. Vastassa oli yllättäen myös ennakkotehtävä: ”Etsi viisi (siis 5 kpl!) sivustoa tai palvelua, jotka ovat teemallisia, draamallisia, räätälöitävissä ja kokemuksellisia verkossa ja reaalimaailamssa. Deadline 11.8.”… Hetkessä täysi käännös ja lomasta ei enää muistoakaan!
Miten sivustolle voi ladata tällaisia odotuksia – huh! Ei kun etsimään ja miettimään. Tässä tulos:
Tehtävä: Etsi verkosta vähintään 5 mielestäsi onnistunutta sivustoa tai palvelua (väh. yksi jokaisesta kategoriasta), jotka ovat…
A) …vahvasti teemallisia ja immersiiivisiä
Mukaansatempaavasta mieleeni tulee suoraan mieleen liikuntaformaatti LesMillsin sivut! Itse olen jossakin vaiheessa käynyt paljonkin LesMillsin ohjatuilla liikuntatunneilla. Olen erityisen suuri Body Combat-fani, vaikka en ole aktiivisesti tunneilla ennättänyt enää aikoihin käymäänkään.
Uskon, että sivustojen aikaansaama välitön innostus minussa johtuu pääosin siitä, että itse pidän kys. tunneista niin paljon eikä vaikutus olisi konseptia tuntemattomalle läheskään sama. Niin tai näin – nämä sivut tempaavat ainakin minut mukaan. Viihdyn katselemassa videoita tunneilta ja seuraan keskusteluja eri ohjelmaversioista. On mukavaa ladata itselleen fiilistä tunneilta tutuilla kappaleilla katsastella mitä mieltä muut Combat-fanit ovat aiheeseen liittyvistä asioista. Vielä kun saisi itsensä varsinaisesti tunnillekin;)!
Toinen hyvä esimerkki huomattavasti pienemmän skaalan yrityksen sivuista on Kouvolan Tykkimäen huvipuisto! Sivuilla lapsi voi syventyä Tykkimäen hauskaan maailmaan katsomalla videoa huvipuistosta, lataamalla itselleen tunnarin soittoääneksi, äänestämällä parasta laitetta ja tekemällä tehtäviä Tykkimäen sähköisessä "Puuhakota"-palvelussa! Kaiken lisäksi Tykkimäen huvipuisto on varsin aktiivisesti ja esimerkillisesti mukana myös Facebookissa - hienoa:)!
B) ja C) …draamallista ja räätälöitävissä
SongHI-palvelun nostin esille jo aiemminkin blogissani yhtenä uutena sosiaalisen median tulokkaana. SongHi on uusi yhteisöpalvelu, jossa käyttäjät voivat tehdä omaa musiikkia ja kommentoida/edelleen kehittää toistensa luomuksia.
Tämä on myös hyvä esimerkki palvelusta, jossa käyttäjä voi unohtaa omat musikaaliset rajoitteensa ja samalla rakentaa omaa identiteettiä Avatar-hahmon avulla.
D) ….liittyvät johonkin reaalimaaliman kaupalliseen kokemukseen niin, että kokemus tapahtuu sekä verkossa että reaalimaailmassa
Tämä on H-E-L-P-P-O! Juokseminen on intohimoni ja vaikka se on vasta vuoden vanha harrastukseni, kaikki siihen liittyvä saa minut innostumaan hetkessä. Erityisesti rakastan juoksuvarusteiden ja lajiin liittyvän rekvisiitan katsastelua ja tutkimista. Vaikka tiedän, että ”ihku juoksupaita” ei varsinaisesti paranna suoritustani, saan tämän tyyppisistä hankinnoista reilun annoksen motivaatiota lenkeilleni ja jaksan taas pusertaa sitä kaupan vastapäätä olevaa rasittavaa mäkeä ylös ihan eritasoisella innolla!
Niinpä NIKEn verkkokaupan mahdollisuus suunnitella omat juoksulenkkarit hyväksi koetun mallin päälle on kuin nenä päähän minulle tehty! Saan tuunata itselleni juuri sen väriset kengät, joilla jaksan parhaiten juosta ja samanlaiset eivät tule ihan heti lenkkipolulla vastaan.
Aivan loistava palvelu, jossa jaksan viettää aikaa rajattomasti. Omien lenkkitossujen suunnittelu on varsin jännittävää ja voi sitä tunnetta kun pääsee omien luomusten kanssa juoksemaan!
Ensimmäisenä päivänä eteeni räpsähti 360 sähköpostia. Tämä oli jo ennalta tiedossa aiemman kokemuksen pohjalta ja suurin osa oli onneksi roskapostia – no problem! Ensimmäinen päivä oli juuri niin mukava kuin odotinkin.
Tiistaina tulin jo toista päivää hymyssä suin töihin: ”on tämä niin mukavaa”, muistan ajatelleeni! Loman aikana hoitamattomat asiat kovalla tahdilla eteenpäin ja työn määrä alkoi tuntua jo hieman. Eilen, kolmantena päivänä, laskeuduin maan pinnalle ja tulin jo realistin asenteella töihin: ”ihan mukavaa”. Tiuhalla tahdilla asioita eteenpäin! Kesken iltapäivän muistin, että olen menossa ensi viikolla opiskelemaan Helsinkiin ja lähdin katsomaan päivien tarkempaa ohjelmaa. Vastassa oli yllättäen myös ennakkotehtävä: ”Etsi viisi (siis 5 kpl!) sivustoa tai palvelua, jotka ovat teemallisia, draamallisia, räätälöitävissä ja kokemuksellisia verkossa ja reaalimaailamssa. Deadline 11.8.”… Hetkessä täysi käännös ja lomasta ei enää muistoakaan!
Miten sivustolle voi ladata tällaisia odotuksia – huh! Ei kun etsimään ja miettimään. Tässä tulos:
Tehtävä: Etsi verkosta vähintään 5 mielestäsi onnistunutta sivustoa tai palvelua (väh. yksi jokaisesta kategoriasta), jotka ovat…
A) …vahvasti teemallisia ja immersiiivisiä
Mukaansatempaavasta mieleeni tulee suoraan mieleen liikuntaformaatti LesMillsin sivut! Itse olen jossakin vaiheessa käynyt paljonkin LesMillsin ohjatuilla liikuntatunneilla. Olen erityisen suuri Body Combat-fani, vaikka en ole aktiivisesti tunneilla ennättänyt enää aikoihin käymäänkään.
Uskon, että sivustojen aikaansaama välitön innostus minussa johtuu pääosin siitä, että itse pidän kys. tunneista niin paljon eikä vaikutus olisi konseptia tuntemattomalle läheskään sama. Niin tai näin – nämä sivut tempaavat ainakin minut mukaan. Viihdyn katselemassa videoita tunneilta ja seuraan keskusteluja eri ohjelmaversioista. On mukavaa ladata itselleen fiilistä tunneilta tutuilla kappaleilla katsastella mitä mieltä muut Combat-fanit ovat aiheeseen liittyvistä asioista. Vielä kun saisi itsensä varsinaisesti tunnillekin;)!
Toinen hyvä esimerkki huomattavasti pienemmän skaalan yrityksen sivuista on Kouvolan Tykkimäen huvipuisto! Sivuilla lapsi voi syventyä Tykkimäen hauskaan maailmaan katsomalla videoa huvipuistosta, lataamalla itselleen tunnarin soittoääneksi, äänestämällä parasta laitetta ja tekemällä tehtäviä Tykkimäen sähköisessä "Puuhakota"-palvelussa! Kaiken lisäksi Tykkimäen huvipuisto on varsin aktiivisesti ja esimerkillisesti mukana myös Facebookissa - hienoa:)!
B) ja C) …draamallista ja räätälöitävissä
SongHI-palvelun nostin esille jo aiemminkin blogissani yhtenä uutena sosiaalisen median tulokkaana. SongHi on uusi yhteisöpalvelu, jossa käyttäjät voivat tehdä omaa musiikkia ja kommentoida/edelleen kehittää toistensa luomuksia.
Tämä on myös hyvä esimerkki palvelusta, jossa käyttäjä voi unohtaa omat musikaaliset rajoitteensa ja samalla rakentaa omaa identiteettiä Avatar-hahmon avulla.
D) ….liittyvät johonkin reaalimaaliman kaupalliseen kokemukseen niin, että kokemus tapahtuu sekä verkossa että reaalimaailmassa
Tämä on H-E-L-P-P-O! Juokseminen on intohimoni ja vaikka se on vasta vuoden vanha harrastukseni, kaikki siihen liittyvä saa minut innostumaan hetkessä. Erityisesti rakastan juoksuvarusteiden ja lajiin liittyvän rekvisiitan katsastelua ja tutkimista. Vaikka tiedän, että ”ihku juoksupaita” ei varsinaisesti paranna suoritustani, saan tämän tyyppisistä hankinnoista reilun annoksen motivaatiota lenkeilleni ja jaksan taas pusertaa sitä kaupan vastapäätä olevaa rasittavaa mäkeä ylös ihan eritasoisella innolla!
Niinpä NIKEn verkkokaupan mahdollisuus suunnitella omat juoksulenkkarit hyväksi koetun mallin päälle on kuin nenä päähän minulle tehty! Saan tuunata itselleni juuri sen väriset kengät, joilla jaksan parhaiten juosta ja samanlaiset eivät tule ihan heti lenkkipolulla vastaan.
Aivan loistava palvelu, jossa jaksan viettää aikaa rajattomasti. Omien lenkkitossujen suunnittelu on varsin jännittävää ja voi sitä tunnetta kun pääsee omien luomusten kanssa juoksemaan!
keskiviikko 30. kesäkuuta 2010
Valmismatka- ja kuluttajasuojalaki ja säännökset (tehtävä 3)
Valmismatkaliikkeille säädetty laki tuli voimaan viisitoista vuotta sitten (1995). Laki koskee valmismatkoista tehtäviä sopimuksia sekä markkinointia. Laki säätää mm. sen, että valmismatkaliikettä voidaan harjoittaa vain valmismatkaliikerekisteriin rekisteröidyn elinkeinonharjoittajan toimesta. Laki sisältää myös säännökset maksukyvyttömyyden varalta asetettavasta vakuudesta ja valmismatkaliikkeen harjoittajien viranomaisvalvonnasta.
Kuluttajasuojalaki koskee kulutushyödykkeiden tarjontaa ja myyntiä ja välitystä sekä elinkeinoharjoittajien kuluttajille suuntaamaa markkinointia. Lakisääteiset vakuutukset ja työntekijöiden ryhmähenkivakuutukset jäävät lain ulkopuolelle.
Kuluttajasuojalaki on ns. pakottava. Tämä tarkoittaa sitä, ettei niitä voida erillisellä sopimuksellakaan poistaa, korvata tai muuttaa miltään osin.
Verkkokauppa ja tietosuoja
Henkilötietolain 24 § mukaan kuluttajille suunnatussa verkkokaupassa tulee löytyä seloste, jossa käy selkeästi ilmi ne periaatteet, joita noudatetaan henkilötietojen käsittelyssä. Selosteesta tulee ilmetä mm. tiedot jotka kerätään sekä niiden mahdollinen jatkokäyttö. Verkkokauppa vastaa kaikesta sen lukuun tapahtuvasta henkilötietojen käsittelystä.
Myyntiä etänä eri pelisäännöillä
Etämyyntisäännökset ovat kulutushyödykkeen tarjoamista kuluttajalle elinkeinonharjoittajan järjestämällä etämyyntimenetelmällä siten, että sopimuksen tekemiseen ja sitä edeltävään markkinointiin käytetään yksinomaan. etäviestintään. Etämyyntiä on käytännössä kaikki se ostosten teko, joka voidaan tehdä ilman että ostaja ja myyjä on samanaikaisesti samassa paikassa.
Etämyyntiin on tehty omaa säännöksiä siksi, että kuluttaja joutuu tekemään hankintapäätöksen ilman tuotteen varsinaista näkemistä/kokeilua. Tästä syystä esim. etämyynnin kautta ostetuilla tuotteilla on aina 14 päivän palautusoikeus. Tuotetta ei saa kuitenkaan käyttää mikäli sen tahtoo palauttaa ja lisäksi tässä säädöksessä löytyy poikkeuksia mm. sinetöityjen tuotteiden osalta. Etämyyntisäädöksiin lukeutuu myös säädös hintojen ja tuotetietojen sitovuudesta ja palautusoikeudesta sekä toimitusajasta.
Vapaus valita sopimuksen muoto ja malli
Muotovapaus yritysten välisessä kaupassa tarkoittaa sitä, että laki ei määrää sopimuksen muotoa vaan liikeyritykset voivat tehdä sopimuksensa yhteisesti sovitulla ja tilanteeseen sekä sopijaosapuolille parhaiten sopivalla tavalla. Sama pätee myös kansainväliseen kauppaan. Muotovapaita sopimuksia ei sido myöskään kanava – sopimus voi olla suullisesti, sähköisesti tai kirjallisesti sovittu.
Kuluttajasuojalaki koskee kulutushyödykkeiden tarjontaa ja myyntiä ja välitystä sekä elinkeinoharjoittajien kuluttajille suuntaamaa markkinointia. Lakisääteiset vakuutukset ja työntekijöiden ryhmähenkivakuutukset jäävät lain ulkopuolelle.
Kuluttajasuojalaki on ns. pakottava. Tämä tarkoittaa sitä, ettei niitä voida erillisellä sopimuksellakaan poistaa, korvata tai muuttaa miltään osin.
Verkkokauppa ja tietosuoja
Henkilötietolain 24 § mukaan kuluttajille suunnatussa verkkokaupassa tulee löytyä seloste, jossa käy selkeästi ilmi ne periaatteet, joita noudatetaan henkilötietojen käsittelyssä. Selosteesta tulee ilmetä mm. tiedot jotka kerätään sekä niiden mahdollinen jatkokäyttö. Verkkokauppa vastaa kaikesta sen lukuun tapahtuvasta henkilötietojen käsittelystä.
Myyntiä etänä eri pelisäännöillä
Etämyyntisäännökset ovat kulutushyödykkeen tarjoamista kuluttajalle elinkeinonharjoittajan järjestämällä etämyyntimenetelmällä siten, että sopimuksen tekemiseen ja sitä edeltävään markkinointiin käytetään yksinomaan. etäviestintään. Etämyyntiä on käytännössä kaikki se ostosten teko, joka voidaan tehdä ilman että ostaja ja myyjä on samanaikaisesti samassa paikassa.
Etämyyntiin on tehty omaa säännöksiä siksi, että kuluttaja joutuu tekemään hankintapäätöksen ilman tuotteen varsinaista näkemistä/kokeilua. Tästä syystä esim. etämyynnin kautta ostetuilla tuotteilla on aina 14 päivän palautusoikeus. Tuotetta ei saa kuitenkaan käyttää mikäli sen tahtoo palauttaa ja lisäksi tässä säädöksessä löytyy poikkeuksia mm. sinetöityjen tuotteiden osalta. Etämyyntisäädöksiin lukeutuu myös säädös hintojen ja tuotetietojen sitovuudesta ja palautusoikeudesta sekä toimitusajasta.
Vapaus valita sopimuksen muoto ja malli
Muotovapaus yritysten välisessä kaupassa tarkoittaa sitä, että laki ei määrää sopimuksen muotoa vaan liikeyritykset voivat tehdä sopimuksensa yhteisesti sovitulla ja tilanteeseen sekä sopijaosapuolille parhaiten sopivalla tavalla. Sama pätee myös kansainväliseen kauppaan. Muotovapaita sopimuksia ei sido myöskään kanava – sopimus voi olla suullisesti, sähköisesti tai kirjallisesti sovittu.
Hallitsetko asiakkaasi? (tehtävä 5)
Asiakkuudenhallinta on pelkistetysti ajateltuna asiakastiedon tallentamista, analysoimista ja hyödyntämistä. Väyliä tiedon saamiselle ovat asiakastilaukset/ostokäyttäytyminen, markkinointikampanjat (niiden tuloksellisuus), tekninen tuki ja käytännössä kaikki se vuorovaikutus, jotka muodossa tai toisessa toteutuvat yrityksen ja sen asiakkaan välillä. Tiedon kanavat voivat olla kaikkea verkkokaupasta asiakaskäyntiin.
Kivikkoinen tie
Tässä blogikirjoituksessa pohdiskelen erinäisiä kompastuskiviä ja sen myötä kehittämisen lähtökohtaisia asioita, joita asiakkuuden hallinnassa tulee ottaa huomioon hyödyntääkseen tietoa operatiivisissä ja analyyttisissä toimintaprosessseissa paremmin. Näkökulma on siis hieman negatiivisesti latautunut johtuen omasta kokemuksesta mikro- ja pk-yritysten kanssa, mutta sen myötä sitäkin suomalaisempi;).
Stone 1: Collect
Kun pohditaan miten yrityksen asiakashallinnan osa-alueita voisi kehittää, on ensimmäinen asia monessa yrityksessä tiedonkeruun ja sen edes jonkintasoisen hyödyntämisen aloittaminen. Oman työhistorian aikana vastaan tulleista yrityksistä vain osalla on minkäänlaista asiakkuudenhallintaa ja osa ei ylläpidä edes alkeellista ajantasaista asiakasrekisteriä. Tämä toteutuu surullisen usein erityisesti pienissä ja mikro-luokan yrityksissä. Ilman kerättyä dataa asiakaskäyttäytymisestä sekä kohdemarkkinan reagoinnista yrityksen toimiin (esim. markkinointiviestintään) ei analyysiin pohjautuvia päätöksiä tulevasta ja sen päälle pohjautuvia operatiivisia toteutuksia voida tehdä.
Stone 2: Analyze
Kun asiakastietoa on alettu keräämään on seuraava kompastuskivi tässä positiivisen vaaleanpunaisessa kaaviossani tiedon käsittely. Se, että tietoa osataan analysoida oikein ei ole itsestäänselvyys. Osaako yritys nähdä metsän puilta ja puun metsältä ja asetella syy-seuraussuhteet oikeinpäin ja oikeaan järjestykseen? Tietoa tulee ihannetapauksessa monesta eri lähteestä ja näistä tulee rakentua yhtenäisiä kuvia erilaisista asiakkaista ja heidän toimintatavoista – ei ihan helppo nakki!
Stone 3: Utilize
Oletetaan, jotta olisin ainakin näennäisesti hieman positiivisempi, että analysointi käy mallikkaasti. Entä sitten? Vielä on ainakin yksi kuoppa, johon astua… Nimittäin tiedon hyödyntäminen. Yhtälailla kuin strategianivaskat, myös tilastot ja asiakastieto jää usein pöytälaatikoihin lojumaan. Jostain syystä usein koetaan, että homma on valmis, kun tieto on tulostettu paperille. Kaikesta hyödynnettävästä tiedosta huolimatta monet päätökset perustuvat varsin pitkälti pelkkään ns. ”hunchiin”. Tämä hunch taas on usein johdannainen oman käyttäytymisen peilaamisesta kaikkiin muihinkin tyylillä ”eihän tuosta nyt kukaan voi pitää (koska minäkään en pidä)”.
Tie ei pääty koskaan
Tämä kaikki on kuitenkin täysin tehtävissä ja tarjoaa tehokkuutta ja sen myötä kilpailuetua niille, jotka onnistuvat. Kaiken kaikkiaan toimintaprosesseja tulee kehittää perustuen paitsi saatuun tietoon myös sen tiedon lähteisiin. Prosessien tulee rakentua niin, että niihin virtaa tasaisesti ja puhtaasti asiakkaista saatavissa oleva tieto. Tieto ei saa jäädä sille tasolle, josta se kerätään, vaan se pitää saada a) tallentumaan asiakashallintajärjestelmiin jatkoa varten sekä b) käsiteltyä kunkin toiminnan vaatimaan muotoon, jolloin prosesseja voidaan mukauttaa lähemmäs asiakasvaatimuksia ja -toiveita.
Asiakashallinta ja sen kautta toiminnan kehittäminen on ehkä haastava tie mutta myös palkitseva ja se ei varmuudella lopu kesken. Asiakastietoa kun tulee kerätä ja käsitellä jatkuvasti! Motivaatiota hommaan tuo kuitenkin ikuinen viisaus siitä, että uuden asiakkaan hankinta on moninkertaisesti kalliimpaa kuin nykyisen pitäminen. Jos asiakkuudenhallinnalla saadaan parannettua palvelutasoa, uskollisempia asiakkaita ja pidempiä asiakassuhteita on myös asikastyytyväisyys loogisesti parempi ja tuotto korkeampi.
Kivikkoinen tie
Tässä blogikirjoituksessa pohdiskelen erinäisiä kompastuskiviä ja sen myötä kehittämisen lähtökohtaisia asioita, joita asiakkuuden hallinnassa tulee ottaa huomioon hyödyntääkseen tietoa operatiivisissä ja analyyttisissä toimintaprosessseissa paremmin. Näkökulma on siis hieman negatiivisesti latautunut johtuen omasta kokemuksesta mikro- ja pk-yritysten kanssa, mutta sen myötä sitäkin suomalaisempi;).
Stone 1: Collect
Kun pohditaan miten yrityksen asiakashallinnan osa-alueita voisi kehittää, on ensimmäinen asia monessa yrityksessä tiedonkeruun ja sen edes jonkintasoisen hyödyntämisen aloittaminen. Oman työhistorian aikana vastaan tulleista yrityksistä vain osalla on minkäänlaista asiakkuudenhallintaa ja osa ei ylläpidä edes alkeellista ajantasaista asiakasrekisteriä. Tämä toteutuu surullisen usein erityisesti pienissä ja mikro-luokan yrityksissä. Ilman kerättyä dataa asiakaskäyttäytymisestä sekä kohdemarkkinan reagoinnista yrityksen toimiin (esim. markkinointiviestintään) ei analyysiin pohjautuvia päätöksiä tulevasta ja sen päälle pohjautuvia operatiivisia toteutuksia voida tehdä.
Stone 2: Analyze
Kun asiakastietoa on alettu keräämään on seuraava kompastuskivi tässä positiivisen vaaleanpunaisessa kaaviossani tiedon käsittely. Se, että tietoa osataan analysoida oikein ei ole itsestäänselvyys. Osaako yritys nähdä metsän puilta ja puun metsältä ja asetella syy-seuraussuhteet oikeinpäin ja oikeaan järjestykseen? Tietoa tulee ihannetapauksessa monesta eri lähteestä ja näistä tulee rakentua yhtenäisiä kuvia erilaisista asiakkaista ja heidän toimintatavoista – ei ihan helppo nakki!
Stone 3: Utilize
Oletetaan, jotta olisin ainakin näennäisesti hieman positiivisempi, että analysointi käy mallikkaasti. Entä sitten? Vielä on ainakin yksi kuoppa, johon astua… Nimittäin tiedon hyödyntäminen. Yhtälailla kuin strategianivaskat, myös tilastot ja asiakastieto jää usein pöytälaatikoihin lojumaan. Jostain syystä usein koetaan, että homma on valmis, kun tieto on tulostettu paperille. Kaikesta hyödynnettävästä tiedosta huolimatta monet päätökset perustuvat varsin pitkälti pelkkään ns. ”hunchiin”. Tämä hunch taas on usein johdannainen oman käyttäytymisen peilaamisesta kaikkiin muihinkin tyylillä ”eihän tuosta nyt kukaan voi pitää (koska minäkään en pidä)”.
Tie ei pääty koskaan
Tämä kaikki on kuitenkin täysin tehtävissä ja tarjoaa tehokkuutta ja sen myötä kilpailuetua niille, jotka onnistuvat. Kaiken kaikkiaan toimintaprosesseja tulee kehittää perustuen paitsi saatuun tietoon myös sen tiedon lähteisiin. Prosessien tulee rakentua niin, että niihin virtaa tasaisesti ja puhtaasti asiakkaista saatavissa oleva tieto. Tieto ei saa jäädä sille tasolle, josta se kerätään, vaan se pitää saada a) tallentumaan asiakashallintajärjestelmiin jatkoa varten sekä b) käsiteltyä kunkin toiminnan vaatimaan muotoon, jolloin prosesseja voidaan mukauttaa lähemmäs asiakasvaatimuksia ja -toiveita.
Asiakashallinta ja sen kautta toiminnan kehittäminen on ehkä haastava tie mutta myös palkitseva ja se ei varmuudella lopu kesken. Asiakastietoa kun tulee kerätä ja käsitellä jatkuvasti! Motivaatiota hommaan tuo kuitenkin ikuinen viisaus siitä, että uuden asiakkaan hankinta on moninkertaisesti kalliimpaa kuin nykyisen pitäminen. Jos asiakkuudenhallinnalla saadaan parannettua palvelutasoa, uskollisempia asiakkaita ja pidempiä asiakassuhteita on myös asikastyytyväisyys loogisesti parempi ja tuotto korkeampi.
€ @ verkkokauppa (tehtävä 2)
Tänään
Tilastokeskuksen mukaan n. 34% suomalaisista ostaa säännöllisesti verkkokaupoista. Tästä suoraan pääteltynä sekä asumistiheyttä ja sen myötä syntyviä pitkiä etäisyyksiä ajatellen verkkoliiketoiminnan pitäisi olla suhteellisen kehittynyttä meillä, mutta toisin on. Vaikka sähköinen kaupankäynti on kasvanut Suomessakin kovin viime vuosina (yli seitsenkertaistunut), on meillä vielä selkeää kirittävää verrattuna ikävän moneen.
Suurimmiksi ongelmiksi suomalaisyritysten sähköisessä liiketoiminnassa nähdään se, että a) hinnat ovat samalla tasolla kuin itse liikkeessä, b) tuotteen toimitus on hidasta ja c) tuotekuvaukset ovat netissä vajaita. Suuri ongelma on kuitenkin uskoakseni se lähtökohtainen tilanne, että suurella osalla yrityksistä ei ole mitään sähköistä kauppapaikkaa olemassakaan.
Tästä surkeasta tilanteesta johtuen suuri osa suomalaistakin rahaa virtaa paremmin hoidettuihin nettikauppoihin, ulkomaille. Suomen elektronisen kaupankäynnin yhdistys valotti jo kolme vuotta sitten 900 miljoonan euron suuntautuvan vuosittain Suomesta ulkomaisiin verkkokauppoihin. Tämä oli siis tilanne tuolloin ja sähköisen kaupan suosion myötä voimme vain tuskastella mikä summa on tänä päivänä kyseessä… Trendinä Suomessa onkin ollut verkossa tehtävän kaupan kasvu mutta myyjien määrän pysyminen samana (surkean pienenä). Jotakin kertoo sekin, että vuonna 2006 suomalaisista yrityksista vain 11% harjoitti myyntiä internetissä ja yli 10 henkilöä työllistävissä yrityksissä jopa 20%:lla ei ollut edes kotisivuja.
Huomenna
Olen vakuuttunut siitä, että verkkokaupan kautta siirtyvän rahan määrä ei ole vielä lähelläkään huippuaan. Ihmiset tahtovat tehdä nykypäivänä hankintansa helposti ja vaivattomasti, nopeasti ja kätevästi tarjontaa vertaillen. Sitä mukaa kun elämä muutoinkin sähköistyy, tulee myös verkkokaupassa asioimisesta arkipäivää. Kaupankäyntiprosessitkin muuttuvat tämän myötä vuorovaikutteiseksi päätöksen teoksi, jossa muiden kuluttajien mielipiteet ja arviot painavat vaa’assa vähintään yhtä paljon kuin hinta itsessään. Voittajien ja häviäjien arviointi tässä muutoksessa tuntuisi aika itsestään selvältä: Se joka pystyy olemaan oikeasti kohderyhmätarpeiden mukaisesti verkossa läsnä voittaa ja joka ei, jää fossiloitumaan paikalleen. Kaikessa on jälleen kerran kyse muutoskyvystä ja mukautumisesta ajan vaatimuksiin – näiden puute rajoittaa yrityksen kasvua, kehittymistä eteenpäin ja sen myötä yritys alkaa tekemään usein hiljaista kuolemaa.
Eri ongelmat, sama suunta
Maailmassa yhteisenä trendinä on verkkokaupan osuuden jatkuva kasvu. Alueittain on kuitenkin eroja kasvun tahdissa ja syissä miksi kasvu ei ole vieläkin nopeampaa ja käyttö vielä laajempaa. Siinä missä suomessa verkossa tapahtuvan kaupan määrä rajoittuu verkkokauppojen huonosta tilanteesta on Japanissa kyse verkkomaksun luotettavuuden huonosta tasosta.
Visio ja e-strategia (tehtävä 1)
Tehtäväksi annettiin pohtia yrityksen vision roolia liiketoiminnan strategisessa suunnittelussa sekä e-strategian sisältöä – tässä minun mietteitäni aiheesta:
Yrityksen visio on se tavoite, jonka yritys haluaa saavuttaa ja kuva siitä, millainen yritys on tulevaisuudessa. Kaiken yrityksen toiminnan tulisi siis tähdätä tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Näin kaikki päätökset vaikuttavat siihen, miten hyvin tuo visio tulevaisuudesta toteutuu ja on tietynlainen maali, jota kohti strategiset päätökset tähtäävät. Tämän myötä myös sähköisen liiketoiminnan strategisen suunnittelun ja päätöksenteon tulee rakentua suoraan visioon.
E-strategia saattaa äkkiseltään kuulostaa ulkoavaruuden asukilta henkilölle, jolla ei ole ollut aiemmin tarvetta tutustua kyseiseen aihepiiriin. Kysymyksessä on kuitenkin yksinkertaisesti vain yksi osa yrityksen kokonaisstrategiaa, jossa määritellään ne päälinjat, joita sähköisessä liiketoiminnassa noudatetaan vision ja tavoitteiden saavuttamiseksi. E-strategia voidaan myös nähdä erillisen strategiapalasen sijaan muiden strategiapalasten läpikulkevana osana, sillä se vaikuttaa ja osittain myös määrittelee muita osia: markkinointistrategiaa markkinointiviestinnässä, jakelustrategiaa jakelukanavana jne.
E-strategian sisältö on vastaavanalinen kuin muiden strategioiden. E-strategia lähtee siitä mistä muutkin strategiat: Nykytilan analysoinnista. Eli aluksi on syytä pohtia tätä hetkeä, jotta tiedetään lähtökohdat. Tähän sisältyy mm. markkina-analyysia ja usein SWOT-analyysia.
Kun nykytilanne on selvillä, tulee miettiä tarkat tavoitteet, joihin e-strategialla tähdätään. Nämä tavoitteet pohjautuvat luonnollisesti yrityksen visioon. Tämän jälkeen suunnitellaan näihin tavoitteisiin parhaiten ohjaavat toimintamallit: ensin laajemmalla katsonnalla ja sitten tarkemmin yksilöimällä (esim. käytettävät jakelukanavat ja markkinointiviestintään liittyvät kysymykset).
Kun toimintamallit on määritelty, on aika resursoida ja mahdollistaa suunnitelmien toteutus. Kaiken taustalla on aina uudelleen arviointi, jossa pohditaan olosuhdemuutoksia ja niiden vaatimia uudelleen säätöjä strategiassa.
Yrityksen visio on se tavoite, jonka yritys haluaa saavuttaa ja kuva siitä, millainen yritys on tulevaisuudessa. Kaiken yrityksen toiminnan tulisi siis tähdätä tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Näin kaikki päätökset vaikuttavat siihen, miten hyvin tuo visio tulevaisuudesta toteutuu ja on tietynlainen maali, jota kohti strategiset päätökset tähtäävät. Tämän myötä myös sähköisen liiketoiminnan strategisen suunnittelun ja päätöksenteon tulee rakentua suoraan visioon.
E-strategia saattaa äkkiseltään kuulostaa ulkoavaruuden asukilta henkilölle, jolla ei ole ollut aiemmin tarvetta tutustua kyseiseen aihepiiriin. Kysymyksessä on kuitenkin yksinkertaisesti vain yksi osa yrityksen kokonaisstrategiaa, jossa määritellään ne päälinjat, joita sähköisessä liiketoiminnassa noudatetaan vision ja tavoitteiden saavuttamiseksi. E-strategia voidaan myös nähdä erillisen strategiapalasen sijaan muiden strategiapalasten läpikulkevana osana, sillä se vaikuttaa ja osittain myös määrittelee muita osia: markkinointistrategiaa markkinointiviestinnässä, jakelustrategiaa jakelukanavana jne.
E-strategian sisältö on vastaavanalinen kuin muiden strategioiden. E-strategia lähtee siitä mistä muutkin strategiat: Nykytilan analysoinnista. Eli aluksi on syytä pohtia tätä hetkeä, jotta tiedetään lähtökohdat. Tähän sisältyy mm. markkina-analyysia ja usein SWOT-analyysia.
Kun nykytilanne on selvillä, tulee miettiä tarkat tavoitteet, joihin e-strategialla tähdätään. Nämä tavoitteet pohjautuvat luonnollisesti yrityksen visioon. Tämän jälkeen suunnitellaan näihin tavoitteisiin parhaiten ohjaavat toimintamallit: ensin laajemmalla katsonnalla ja sitten tarkemmin yksilöimällä (esim. käytettävät jakelukanavat ja markkinointiviestintään liittyvät kysymykset).
Kun toimintamallit on määritelty, on aika resursoida ja mahdollistaa suunnitelmien toteutus. Kaiken taustalla on aina uudelleen arviointi, jossa pohditaan olosuhdemuutoksia ja niiden vaatimia uudelleen säätöjä strategiassa.
Sähköä lisää tulevaisuudessa? (tehtävä 6)
Kilpailutilanne nyt ja viiden vuoden kuluttua
Matkailuala on sähköistynyt maailmalla nopeasti monen muun alan rinnalla. Suomi laahaa pahasti perässä, mikä on kummallista tässä teknologian ja innovaatioiden synninmaaksi profiloituneessa maassa. Viimeisimpänä ja päällimmäisenä monella on mielessä varmastikin erään kansallisen matkailukeskuksen ponnistus. Mikäli tahdomme jatkossa saada elinkeinoa matkailusta edes jossakin määrin, meidän on pakko lopettaa märehtiminen ja ryhdistäytyä! Sähköistyminen etenee jatkuvasti ja lopulta, kun myös vanhin sukupolvi vaihtuu sähköisesti asioimaan tottuneeseen porukkaan, vain maailmaan muutokseen mukautuneet selviävät.
Usein kuulee, että matkailualan yritykset perustelevat sähköisen puolen puuttumista sillä, että heidän asiakkaat arvostavat henkiökohtaista palvelua. Itse en osta tätä argumenttia. Kyse ei ole palvelusta sinällään vaan myynnin saamisesta ja pohjimmiltaan tavoitettavuudesta. Kaupankäynnin tulee olla mahdollista siellä, mistä asiakkaat tahtovat ostaa. Näin palvelu on itse asiassa huonoa, jos verkko-oston mahdollisuutta ei ole silloin kun asiakas sitä tahtoisi. Se miten asiakaspalveluprosessi etenee kaupankäynnistä on sitten toinen asia: vaikka tuote on ostettu internetistä, voi sen toteutus olla erittäin huomioonottavaa ja laadukasta. Usein ihmiset tuntuvat yhdistävän sähköisen kaupan teon kokonaisvaltaisesti kylmään ja persoonattomaan palveluun – miksi?
Liiketoimintamallien ja markkinoinnin muutokset
Sähköinen kaupankäynti on synnyttänyt ja tulee synnyttämään uusia liiketoimintamalleja. Ennen Googlesta löytyi haulla ”internetmarkkinointi” jopa ei-kaupallisia sivustoja, nyt saamme eteemme sivutolkulla AdWords-mainontaa toteuttavien yritysten sivuja. Matkailuala on lähtenyt muuttumaan niin ikään. Verkko mahdollistaa matkan räätälöimisen juuri kuten SINÄ tahdot. Pakettimatkat eivät myy kuten ennen ja matkatoimistot ovatkin pian varsin tiukan paikan edessä – mukaudu ja kehitä nykytilanteeseen sopivaa liiketoimintaa tai kuole. Kuluttajien tarve välikädelle on lähes hävinnyt, kun kaupan voi tehdä samalla tai edullisemmalla hinnalla itse ja asiantuntijan palvelu ei ole tarpeen sillä kuluttaja pystyy lukemaan suoraa palautetta muilta kys. palvelun käyttäjiltä verkosta koska vaan.
Yhteisöllisyys ja sosiaaliset mediat ovatkin tänä päivänä helposti matkailuyrityksen mahdollisuuksien alku tai loppu. Mikäli pahaa sanaa lähtee kiertämään verkossa ja yritys ei ole läsnä ottamassa oppia ja osaa keskusteluun on tilanne varsin ikävä. Mikäli taas yritys osaa valjastaa voimavaransa oikein tämän asian käsittelyyn ja korjaa tilannetta saattaa se voittaa kuluttajat puolelleen jopa paremmin kuin jos negatiivista palautetta ei olisi koskaan kirjoitettu. Markkinointi muuttuu siis kuluttajakäyttäytymisen mukana onnistuessaan erittäin yhteisölliseksi ja läsnä olevaksi.
Tiellä menestykseen? Sormet ristiin!
Tällä hetkellä sähköinen liiketoiminta on ehkä puhutuin aihe Suomen matkailukentässä – syystäkin. Kuten edellä kirjoitin ja kaikki tiedämme, olemme tällä hetkellä juoksemassa maratonin alkumetrejä, kun muut lähentelevät jo maaliviivoja. Tuntuu, että matkailukenttä odottaa jotakin suurta valaistumista siitä, miten asia tulee hoitaa. Omasta näkökulmasta näen tämän erityisesti alueellisessa sähköisessä myynnissä. Toisaalta, voiko myynnin sähköistämistä pohtia, kun alueellinen myynnin organisoituminenkin on täysin hakusessa Suomessa? Monia malleja on kokeiltu ja suurin osa niistä on lentänyt rähmälleen ennemmin tai myöhemmin.
On mielenkiintoista nähdä minne tämä kaikki johtaa. Sähköisen liiketoiminnan koulutuksilla pyritään kasvattamaan perustietämystä sähköisestä maailmasta ja koulutusryhmät tuntuvat olevan jatkuvasti täynnä.
Mutta miten käy toteutuksen? Jäämmekö koulutuksista ja puheista huolimatta sittenkin samoihin asemiin kyhnöttämään ja jätämme riskit muille – mitäpä sinne nettiin lähtee, kun ei siitä kuitenkaan mitään tule? Sähköisessä markkinoinnissa ja liiketoiminnassa onkin mielestäni kyse ensisijaisesti kokemuksesta: Mikä toimii meillä ja mikä ei? Vaikka toiminnan tulee olla suunnitelmallista on fakta, että sähköiseen maailmaan ei ole mitään pakettiratkaisua, joka toimisi kaikilla. Väitän, että suuri osa sähköisen kaupankäynnin ja markkinoinnin viisaudesta on vastaanotettu niiden kahden kantapään kautta, jotka meiltä onneksi kaikilta löytyy!
Arvoketju muutoksen kourissa (tehtävä 4)
Arvoketju
Arvoketju on Michael Porterin (1985) mukaan se prosessi, jolla yritys tuottaa tuotteensa tai palvelunsa. Arvoketjussa on Porterin (1985) mallin mukaan viisi päävaihetta, ns. ”primary activities”. Se miten korkealle yritys pääsee näiden vaiheiden tehokkuudessa ja laadussa määrittelee lopulta yrityksen kannattavuutta Porterin (1985) mukaan.
Internetin vaikutus kaupankäynnin arvoketjuun
Kaupankäynnin sähköistyminen matkailualalla on vaikuttanut arvoketjuun erityisesti ajallisesti. Kauppaa käydään kellon ympäri ja arvoketjun pitää reagoida vähintäänkin nopeasti tilauksiin. Sähköistyminen on vaikuttanut koko arvoketjuun, eikä vain itsestään selvien markkinoinnin, myynnin ja itse palvelun tuottamisen prosesseihin. Myös ns. inbound logistics-vaihe arvoketjun alussa, eli palvelun ”raaka-aineen” logistiikka yritykselle päin, pitää olla synkronissa sähköisen kaupan jatkuvan aukiolon kanssa.
Kaupan sähköistyminen on siis asettanut uusia, huomattavasti kovempia vaatimuksia yritykselle arvoketjun hallinnassa. Tämän väitteen perustan sille, että nyt sähköistä kauppaa käyvän matkailuyrityksen tulee olla sähköisesti linkitetty myös alihankkijoihinsa tai ainakin toimia todella ripeästi tilauksen tullessa. Entinen aika, jolloin keskittyminen kohdistui lähinnä oman prosessin valvomiseen suhteellisen ajantasaisesti, ei ole enää täällä. Kun kauppa (=usein myyjän kannalta sitova sopimus) on tehty verkossa, täytyy kaikkien palasten olla kunnossa toimituksen puolesta ja myös yhteistyökumppanien vastuulla olevien osioiden loksahtaa paikoilleen heti.
Tuotantoverkoston tehostaminen sähköistämällä
Kuten edellisessä mainitsin, kun matkailuyritys sähköistyy myynnin osalta, tulee palvelun tuottamiseen liittyvien yhteistyökumppaneiden/alihankkijoiden sähköistyminen eteen nopeasti. Jos ja kun verkostot saadaan sähköistettyä yhtenäisiin järjestelmiin, joissa tieto varauksista kulkee reaaliaikaisesti yhdeltä toiselle, tilanne on useimmiten hyvä.
Sähköistymisen myötä toiminta tehostuu sillä tieto kulkee automaattisesti koko verkostolle. Kun asiat ovat sähköisesti järjestettyjä, usein myös palvelun laatu vakioituu ja tilatun palvelun toimitusvarmuus paranee. Sähköisten järjestelmien avulla verkosto näkee toisiltaan esim. varaustilannetta tai tuotteen varastomääriä ja toiminta on tehokkaampaa – moni asia automatisoituu. Sivutuotteena verkoston sähköistämisessä tulee myös toimitusprosessin läpikäyminen ja mahdollinen hioutuminen, kun järjestelmän toimintalogiikkaa pohditaan!
Globaalit jakelujärjestelmät (GDS) ja sähköinen kauppa
Amadeus on ehkä Suomessa käytetyin globaali jakelujärjestelmä mutta sen seuraksi ”suuriin ja mahtaviin” on liittynyt maailmalla myös muita järjestelmiä. Globaalit jakelujärjestelmät voivat avain suuruuteen mutta vaativat myös kovaa panostusta. Uskon, että tämä asia ei ole kovinkaan olennainen 99%:lle suomalaisista matkailualan yrityksistä, joista suurin osa on mikro- tai pk-yrityksiä. Pienillä yrityksillä kun voimavarojen sitominen tällaisiin jätteihin ei ole kovin mielekästä eikä ehkä järkevääkään. Toki silloin, kun homma lähtee pelittämään ja kappaa syntyy GDS:ien kautta, kaikki on reilassa mutta tuohon on pitkä matka ja näen nämä lähinnä suurien yritysten kanavina tällä hetkellä.
Porter, Michael (1985). Competitive Advantage: Creating and Sustaining Superior Performance. The Free Press, New York.
Arvoketju on Michael Porterin (1985) mukaan se prosessi, jolla yritys tuottaa tuotteensa tai palvelunsa. Arvoketjussa on Porterin (1985) mallin mukaan viisi päävaihetta, ns. ”primary activities”. Se miten korkealle yritys pääsee näiden vaiheiden tehokkuudessa ja laadussa määrittelee lopulta yrityksen kannattavuutta Porterin (1985) mukaan.
Internetin vaikutus kaupankäynnin arvoketjuun
Kaupankäynnin sähköistyminen matkailualalla on vaikuttanut arvoketjuun erityisesti ajallisesti. Kauppaa käydään kellon ympäri ja arvoketjun pitää reagoida vähintäänkin nopeasti tilauksiin. Sähköistyminen on vaikuttanut koko arvoketjuun, eikä vain itsestään selvien markkinoinnin, myynnin ja itse palvelun tuottamisen prosesseihin. Myös ns. inbound logistics-vaihe arvoketjun alussa, eli palvelun ”raaka-aineen” logistiikka yritykselle päin, pitää olla synkronissa sähköisen kaupan jatkuvan aukiolon kanssa.
Kaupan sähköistyminen on siis asettanut uusia, huomattavasti kovempia vaatimuksia yritykselle arvoketjun hallinnassa. Tämän väitteen perustan sille, että nyt sähköistä kauppaa käyvän matkailuyrityksen tulee olla sähköisesti linkitetty myös alihankkijoihinsa tai ainakin toimia todella ripeästi tilauksen tullessa. Entinen aika, jolloin keskittyminen kohdistui lähinnä oman prosessin valvomiseen suhteellisen ajantasaisesti, ei ole enää täällä. Kun kauppa (=usein myyjän kannalta sitova sopimus) on tehty verkossa, täytyy kaikkien palasten olla kunnossa toimituksen puolesta ja myös yhteistyökumppanien vastuulla olevien osioiden loksahtaa paikoilleen heti.
Tuotantoverkoston tehostaminen sähköistämällä
Kuten edellisessä mainitsin, kun matkailuyritys sähköistyy myynnin osalta, tulee palvelun tuottamiseen liittyvien yhteistyökumppaneiden/alihankkijoiden sähköistyminen eteen nopeasti. Jos ja kun verkostot saadaan sähköistettyä yhtenäisiin järjestelmiin, joissa tieto varauksista kulkee reaaliaikaisesti yhdeltä toiselle, tilanne on useimmiten hyvä.
Sähköistymisen myötä toiminta tehostuu sillä tieto kulkee automaattisesti koko verkostolle. Kun asiat ovat sähköisesti järjestettyjä, usein myös palvelun laatu vakioituu ja tilatun palvelun toimitusvarmuus paranee. Sähköisten järjestelmien avulla verkosto näkee toisiltaan esim. varaustilannetta tai tuotteen varastomääriä ja toiminta on tehokkaampaa – moni asia automatisoituu. Sivutuotteena verkoston sähköistämisessä tulee myös toimitusprosessin läpikäyminen ja mahdollinen hioutuminen, kun järjestelmän toimintalogiikkaa pohditaan!
Globaalit jakelujärjestelmät (GDS) ja sähköinen kauppa
Amadeus on ehkä Suomessa käytetyin globaali jakelujärjestelmä mutta sen seuraksi ”suuriin ja mahtaviin” on liittynyt maailmalla myös muita järjestelmiä. Globaalit jakelujärjestelmät voivat avain suuruuteen mutta vaativat myös kovaa panostusta. Uskon, että tämä asia ei ole kovinkaan olennainen 99%:lle suomalaisista matkailualan yrityksistä, joista suurin osa on mikro- tai pk-yrityksiä. Pienillä yrityksillä kun voimavarojen sitominen tällaisiin jätteihin ei ole kovin mielekästä eikä ehkä järkevääkään. Toki silloin, kun homma lähtee pelittämään ja kappaa syntyy GDS:ien kautta, kaikki on reilassa mutta tuohon on pitkä matka ja näen nämä lähinnä suurien yritysten kanavina tällä hetkellä.
Porter, Michael (1985). Competitive Advantage: Creating and Sustaining Superior Performance. The Free Press, New York.
tiistai 11. toukokuuta 2010
Analyticsin lumoissa
Google Analytics on työkalu, johon tutustuin vasta puolisen vuotta sitten ja nyt taas tauon jälkeen syvennyin siihen. Uskottelen itselleni olevani suhteellisen "nykyaikainen" ihminen, joka käyttää sujuvasti nettiä ja muita nykyaikaan kuuluvia medioita hyväkseen. Voin kuitenkin rehellisesti sanoa, että nykyaikaisuudestani huolimatta Google Analytics onnistuu mykistämään minut ominaisuuksillaan kerta toisensa jälkeen!
Analyticsin avulla voin seurata vaikkapa tämän blogin kävijävirran sijoittumista maailmankartalle, heidän viipymää sivuilla ja välitöntä poistumisprosenttia (joka on luonnollisesti hyvin pieni;)). Analytics kertoo myös mikä blogikirjoitukseni on saannut eniten lukijoita ja piirtää minulle käyrän kävijätilastosta ajallisesti. Analytics kertoo minulle kaiken, ja on näin ollen paras ystäväni, mikäli naapurin Annikan (5v.) määrittelyä parhaasta ystävästä on uskominen!
Alla yksi monista YouTubesta löydettävästä opasvideosta...get ready to be amazed:)!
Analyticsin avulla voin seurata vaikkapa tämän blogin kävijävirran sijoittumista maailmankartalle, heidän viipymää sivuilla ja välitöntä poistumisprosenttia (joka on luonnollisesti hyvin pieni;)). Analytics kertoo myös mikä blogikirjoitukseni on saannut eniten lukijoita ja piirtää minulle käyrän kävijätilastosta ajallisesti. Analytics kertoo minulle kaiken, ja on näin ollen paras ystäväni, mikäli naapurin Annikan (5v.) määrittelyä parhaasta ystävästä on uskominen!
Alla yksi monista YouTubesta löydettävästä opasvideosta...get ready to be amazed:)!
maanantai 10. toukokuuta 2010
Onnistunut internetmarkkinointikampanja: Elisa Viihde
Tehtäväksi tuli esitellä lyhyesti yksi omasta mielestäni onnistunut internetmarkkinointikampanja, jossa on yhdistelty useita eri medioita. Ensimmäisenä mieleeni tuli Audin Facebook-kampanja, mutta siinä ei taidettu käyttää muita medioita. Enkä rehellisesti sanottuna tiedä muutoinkaan sen onnistumisesta, kun tarkemmin mietin asiaa. Heidän sivuillehan tuli 50t fania mutta toisalta arvonnassa oli pääpalkintona A3n. Lisäksi tempaus vaikuttaa muutoinkin täysin irralliselta markkinontitoimenpiteeltä, sillä Audin sivuilla ei ole edes alkeellista Facebook-logoa ja Audilta kerrottiin eräässä haastattelussa kampanjan aikana, ettei heillä ole vielä tietoa miten he Facebookissa saavuttamaansa kontaktipintaa hyödyntävät.
Jatkan siis hakuani hyvästä kampanjasta mutta en pitkään. Seurailen ja pohdiskelen usein mainosten viestejä ja toteutuksia ja hyvät jäävät mieleen - taitaa olla ammattitauti. Viimeaikoinakin olen nähnyt muutaman oman mittapuun mukaan hyvän mainoksen, joista yksi oli Elisan Viihde -paketin mainos. Kyseessä on palvelu, johon on paketoitu mm. poikkeuksellisen paljon tv-ohjelmien tallennustilaa, laajakaista ja virtuaalinen videovuokraamo. Siispä kaikki se, jonka odotusten mukaan piti tulla jo kuutisen vuotta sitten.
Kampanjaan sisältyy mm. mielestäni erittäin hyvä video, joka on katsottavissa Elisan www-sivuilla. Video havainnollistaaa mielestäni selkeästi paketin ominaisuudet, hieman sen käyttöä ja tekee yleisestikin kokonaisuudesta kiinnostavan. Video ei ole liian brassaileva mutta se tuo kuitenkin selkeästi esille pakettiin kuuluvat varsin edistykselliset palvelut, joita ei tietääkseni ole muilta palveluntarjoajilta suomessa saatavissa vielä. Elisa Viihde on myös Twitterissä ja twiittaukset ovat herätteleviä ja ajankohtaisia.
Internetissä toteutettavan kampanjan lisäksi Elisa on hyödyntänyt mainonnassa myös printtiä ja TV:tä, jotka tukevat viestiä erittäin hyvin. Uskon, että internetin ulkopuolella tehtävät kampanjaosat herättävät monen muunkin kohdalla kiinnostuksen, jonka myötä kuluttajat siirtyvät Elisan nettisivuille ja saavat jatkovahvistusta viestiin. Lisäksi mainosta on muokattu hieman kuhunkin mediaan sopivaan muotoon, just as it should be siis. Ja hei, kukapa voisi olla tykkäämättä muurahaisista, jotka pelaavat lätkää!
Jatkan siis hakuani hyvästä kampanjasta mutta en pitkään. Seurailen ja pohdiskelen usein mainosten viestejä ja toteutuksia ja hyvät jäävät mieleen - taitaa olla ammattitauti. Viimeaikoinakin olen nähnyt muutaman oman mittapuun mukaan hyvän mainoksen, joista yksi oli Elisan Viihde -paketin mainos. Kyseessä on palvelu, johon on paketoitu mm. poikkeuksellisen paljon tv-ohjelmien tallennustilaa, laajakaista ja virtuaalinen videovuokraamo. Siispä kaikki se, jonka odotusten mukaan piti tulla jo kuutisen vuotta sitten.
Kampanjaan sisältyy mm. mielestäni erittäin hyvä video, joka on katsottavissa Elisan www-sivuilla. Video havainnollistaaa mielestäni selkeästi paketin ominaisuudet, hieman sen käyttöä ja tekee yleisestikin kokonaisuudesta kiinnostavan. Video ei ole liian brassaileva mutta se tuo kuitenkin selkeästi esille pakettiin kuuluvat varsin edistykselliset palvelut, joita ei tietääkseni ole muilta palveluntarjoajilta suomessa saatavissa vielä. Elisa Viihde on myös Twitterissä ja twiittaukset ovat herätteleviä ja ajankohtaisia.
Internetissä toteutettavan kampanjan lisäksi Elisa on hyödyntänyt mainonnassa myös printtiä ja TV:tä, jotka tukevat viestiä erittäin hyvin. Uskon, että internetin ulkopuolella tehtävät kampanjaosat herättävät monen muunkin kohdalla kiinnostuksen, jonka myötä kuluttajat siirtyvät Elisan nettisivuille ja saavat jatkovahvistusta viestiin. Lisäksi mainosta on muokattu hieman kuhunkin mediaan sopivaan muotoon, just as it should be siis. Ja hei, kukapa voisi olla tykkäämättä muurahaisista, jotka pelaavat lätkää!
sunnuntai 9. toukokuuta 2010
Uusi tulokas sosiaalisten medioiden pariin: Song Hi
Tutustuin juuri uuteen palveluun, joka on ainakin minulle täysin uuden sosiaalisen median kategorian avaaja. SongHi Entertainmentin palvelua ei olla vielä julkaistu kokonaan, mutta tuotetta voi jo testailla yrityksen sivuilla.
Ajatuksena on mahdollistaa musiikin tuottaminen sähköisesti. Palvelussa siis tuotetaan erilaisia "sähköisiä instrumenteja" hyödyntämällä omaa musiikkia, jota muut voivat käydä sitten kuuntelemasa, arvioimassa ja kommentoimassa. Halutessaan muille voi antaa jopa oikeuden muokata omaa tuotosta.
Tämä on siis täysin lähtökuopissa oleva palvelu, mutta jotenkin ajatus tuntuu mielenkiintoiselta. Toivottavasti siis saavat hyvän startin ja idea lähtee kehittymään käyttäjäpalautteen myötä. Vihdoin meille musikaalisesti lahjattomille muutakin kuin karaoke!
Ajatuksena on mahdollistaa musiikin tuottaminen sähköisesti. Palvelussa siis tuotetaan erilaisia "sähköisiä instrumenteja" hyödyntämällä omaa musiikkia, jota muut voivat käydä sitten kuuntelemasa, arvioimassa ja kommentoimassa. Halutessaan muille voi antaa jopa oikeuden muokata omaa tuotosta.
Tämä on siis täysin lähtökuopissa oleva palvelu, mutta jotenkin ajatus tuntuu mielenkiintoiselta. Toivottavasti siis saavat hyvän startin ja idea lähtee kehittymään käyttäjäpalautteen myötä. Vihdoin meille musikaalisesti lahjattomille muutakin kuin karaoke!
torstai 6. toukokuuta 2010
Refeeraatti: Karjaluoto et. al 2007
Referaatti: Insights into the implementation of mobile marketing campaigns
Karjaluoto et al. 2007, International Journal of Mobile Marketing
Mobiilimarkkinointi on räjähdysmäisessä kasvussa johtuen mm. uusista innovatiivisista teknologiaratkaisuista sekä markkinoinnin luonteen muutoksesta yksilöpainotteisempaan suuntaan. Koska alan tutkimus on painottunut lähinnä mobiilimarkkinoinnin teknologiseen toteutukseen ja kuluttajien asenteisiin, mobiilimarkkinointikampanjoiden suunnittelu- ja toteutusprosessin tutkiminen on jäännyt selkeästi vähemmälle. Samanaikaisesti tämän tutkimustiedon tarve kasvaa kun markkinoinnin kanssa työskentelevät huomaavat mobiilimarkkinoinnin tärkeyden ja tarvitsevat tietoa sen tehokkaaseen hyödyntämiseen.
Markkinointiviestintäkampanjassa käytetään usein Kotlerin (2003) viiden M:n prosessiketjua. Tätä voidaan hyödyntää löyhästi myös mobiilimarkkinointikampanjan suunnittelu- ja toteutusprosessiin. On kuitenkin äärimmäisen tärkeää, että ennen kuin yritys aloittaa mobiilimarkkinoinnnin, se ymmärtää tämän markkinointikanavan erityispiirteet ja että kampanja tulee sisällyttää selkeäksi osaksi yrityksen markkinointistrategiaan. Oleellinen osa suunnittelua on myös miettiä mobiilimarkkinoinnin tarkka kohderyhmä, aivan kuten kaikissa muissakin markkinointitoimenpiteissä. Tämän jälkeen määritellään budjetti kampanjalle, joka voi olla haastava tehtävä aiemman kokemuksen puuttuessa.
Kun budjetti on määritelty, suunnitellaan viesti, joka on luonnollisesti ratkaisevassa roolissa kampanjan onnistumisen kannalta. Viestiä suunnitellessa markkinointiosaston tulee huomioida kieli sekä jokaisen yksittäisenkin sanamuodon viestittämä tyyli. Itse viestin sisältönä voi toimia ääni, animaatio tai esimerkiksi pelkkä teksti. Lisäksi sanoman pääviesti voi olla kilpailu, tarjous, arvonta... Vaihtoehtoisia viestimalleja on siis monia ja päätösten tulee pohjautua tarkkaan harkintaan.
Mobiilimarkkinoinnin erikoispiirteet
Mobiililaitteet ovat erittäin henkilökohtainen tapa viestiä. Mobiilikanava on suora, yksityinen ja kaikkialla. Tästä syystä esimerkiksi viestin lähetysaika ja personointi pitää miettiä tarkoin. Mobiililaitteen liikkuvuus minne vain tekee siitä kanavan, jonka kautta palveluntuottaja voi olla asiakkaaseen yhteydessä koska vain ja missä vain. Tämän kautta yhteydestä loppukäyttäjään tulee interaktiivinen. Oman mahdollisuuden tuo myös viraalimarkkinointi mobiilikanavan hyödyntämisessä.
Kootusti olemassa olevan kirjallisuuden perusteella mobiilimarkkinoinnin erityispiirteiksi voidaan listata seuraavat asiat: Liikkuvuus ja saavutettavuus, suoramarkkinointi, interaktiivisuus, kaksisuuntainen kommunikointi, brandin rakentaminen, viraalimarkkinointi, aika ja personointi.
Kamanjan rakentaminen, toteutus ja mittaus
Jotta mobiilimarkkinointikampanja voidaan toteuttaa, tarvitsee markkinointitiimi yhteystietolistan, jolla lähettää viestiä. Tämä voi olla aluksi hankalaa, sillä esim. EU-maissa asiakkaan täytyy suoralla toiminnalla hyväksyä viestien vastaanotto. Pohjaa tälle listaukselle kootaan usein omilta nettisivustoilta.
Kampanjan toteutustapoja on useita, vaikka SMS (teksti-)viestit ovat yhä suosituin tapa. MMS, sähköpostin lähetys mobiililaitteisiin ja muut uudet mobiiliviestintätavat kasvattavat kuitenkin tasaisesti suosiotaan. SMS-viestien käyttöä puoltaa paitsi niiden edullinen hinta myös niiden korkea käyttöaste kuluttajien keskuudessa. Erityisesti maailmanlaajuisissa mobiilimarkkinointikampanjassa ongelmia voi aiheutua kuitenkin toimitusviivästyksistä ym. teknologisista ongelmista.
Mobiilimarkkinointi on hyvä lisä markkinointikokonsaisuuteen. Se on kuitenkin vain osa kokonaisuutta ja se tulee yhdistää järkevästi muihin viestintätapoihin. Mobiilimarkkinointi vaatiikin yhdistelmiä muihin, perinteisiin viestintäkanaviin eli ns. cross-media markkinointia.
Kuten muissakin kampanjoissa, myös mobiilimarkkinointikampanjoiden onnistumista tulee mitata. Koska mobiilimarkkinointi tapahtuu yksilöllisellä tasolla on sen tehokkuuden mittaaminen suhteessa asetettuun tavoitteeseenkin helpompaa kuin monen muun median kohdalla. Lisäksi se tarjoaa nopean palautekanavan asiakkaalle ja tuloksia voidaan alkaa laskea vaikka kampanja on vielä käynnissä.
Tutkimuksen tulokset ja päätelmät
Mobiilimarkkinointikampanjan prosessia tutkittiin case-tutkimuksella, jossa haastateltiin neljää mobiilimarkkinoinnin kanssa työskentelevää henkilöä.
Tutkimuksen perusteella mobiilimarkkinointiprosessi sisältää kuusi vaihetta:
1) Suunnittelu, 2) Viestin toteutus, 3) Tekninen kehys, 4) Testaus, 5) Kampanjan toteutus, 6) Seuranta ja arviointi
Prosessin alkuun liittyen selvitetään mahdollisuuksien mukaan kohderyhmän päätelaitteet, määritellään kampanjan budjetti ja tavoitteet. Tämän jälkeen suunnitellaan viesti ja avainsanat. Mikäli kampanjassa käytetään useaa eri viestintäteknologiaa, tulee markkinointiviestin sisältö muokata kuhunkin soveltuvaksi erikseen.
Viestien testilähetys on tärkeä osa kampanjan rakentamista ja valmistelua. Tässä vaiheessa testataan mm. viestin toimivuus eri puhelinmalleissa ja käydään läpi tekstin laatu (kirjoitusvirheiden yms. osalta). Kun testaus on tehty, toteutetaan kampanja jonka jälkeen seuraa arviointivaihe.
Mobiilimarkkinointi on yksi nopeimmin kasvavista markkinointitavoista. Sen hyödyistä huolimatta sen yhdistäminen muuhun samanaikaiseen viestintään on tärkeää. Tästä syystä sen hyödyntämistä tulee harkita koko market mixin näkökulmasta.
Tulosten mukaan mobiililaitteet toimivat markkinoinnissa toimintaa herättävänä mediana. Se tarjoaa sekä haasteita että mahdollisuuksia. Liian tiheä mobiilimarkkinointiviestintä turruttaa asiakkaat ja erottautuminen on tärkeää mutta onnistuessaan mobiilimarkkinointi voi herättää tehokasta viraalimarkkinointia.
Mobiilimarkkinoinnin prosessi vaatii vielä paljon täydentävää tutkimusta. Kun mobiilimarkkinointi kehittyy saattaa myös kys. artikkelissa esitettyyn prosessimallinnukseen tulla muutoksia ja tutkimuskannan laajentaminen onkin tästä syystä erittäin tärkeää myös jatkossa.
maanantai 26. huhtikuuta 2010
Markkinointisuunnittelu muinoin ja tänään
Markkinointi on ala, josta löytyy kirjoja, teorioita ja mielipiteitä mitattomia määriä. Siinä määrin kuin itse olen kys. kirjallisuutta lukenut, uskon, että markkinoinnin suunnittelu on vielä tämän massan sisällä yksi "kuumimmista" käsitteistä. Suurimmassa osassa teorioista ja malleista pyörii samat "palikat", eli pääkohdat. Palikoiden järjestys ja nimi voi hieman vaihdella mutta pääajatus pysyy hyvinkin samana. Myös Hra. Paul R. Smith kehitti oman mallinsa 90-luvulla. Smithin SOSTAC-malli sisältää nimensä mukaisesti kuusi eri markkinointiviestinnän suunnittelun vaihetta.
Situation, eli missä olemme nyt. Tässä vaiheessa analysoidaan mennyttä ja tulevaa ja suoritetaan SWOT-analyysi.
Objectives, eli mihin olemme menossa. Tämä vaihe sisältää tavoitteiden määrittelyn niin lyhyelle kuin pitkällekin aikavälille.
Strategy, eli miten pääsemme tavoitteeseemme. Tässä vaiheessa määritellään käytössä olevien resurssien hyödyntäminen ja tehdään mm. aikataulutus ja market mix.
Tactics, eli tarkempi toimintasuunnitelma tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän vaiheen aikana valitaan markkinointiviestintäkanavat ja niihin laitetut panostukset sekä määritellään tarkempi aikataulu.
Action, eli tarvittavat toimenpiteet, jotta tehdyt suunnitelmat toteutuvat. Tässä vaiheessa tehdään selkeät määritelmät esim. työnjaoista ja vaadituista toimista, joiden tulee toteutua, jotta edellä määritellyt markkinointiviestinnän suunnitelmat saadaan käytännön tasolle.
Control, eli tulosten arviointi. Markkinointiviestinnän tärkeimpiä asioita on mitata toteutettujen toimenpiteiden tuloksellisuutta, jotta tiedetään korjata kurssia tarpeen mukaan.
(Lähde: Smith, P. R.; Berry, Chris; Pulford, Alan 1999. Strategic Marketing Communications - new ways to build and integrate communications. Kogan Page Limited, London)
Mission impossible?
Mission impossible?
Kun pohdin markkinointisuunnitelman tekemisen eroa ajassa ennen internetiä ja tässä päivässä ja niitä lukemattomia eroja näiden kahden ajan välillä, mietin voiko näitä ylipäätään edes verrata? Tuntuu, että maailma on muuttunut esim. 80-luvusta niin paljon, että ei liikuta enää kehityksen eri tasoilla vaan täysin eri maailmoissa. Yritän kuitenkin saattaa nämä kaksi maailmaa edes rinnakkaistodellisuuksiksi vertailtavuuden onnistumiseksi.
Aika
Yksi selkeä ero tässä päivässä ja ajassa ennen internetiä on ajan merkitys. Tänä päivänä maailma on nopea. Ihmisten asenteet aikaan ovat muuttuneet - kaiken pitää olla saatavilla vähintäänkin välittömästi pyynnön jälkeen, mieluusti jo ennen sitä.
Tämä muutos on vaikuttanut monella eri tavalla markkinointiviestintään. Ensinnäkin asiakkaan suunnalta ajateltuna, tarjottujen palvelujen tulee olla vapaasti arvioitavissa 24h/vrk ja palvelun tulee olla tarjolla lähes viiveettä palvelun hankintapäätöksen jälkeen. Päätökset esim. matkoista tehdään nyt hyvinkin lähellä suunniteltua matkustusaikaa. Tämä asettaa haasteita markkinointiviestinnän sijoittelulle ja ajoitukselle niin, että se tavoittaa asiakkaan juuri oikeina hetkinä ja kohdentaa samalla ostopäätöksiä tavoitellulle ajalle palvelun toimitusmahdollisuuksien varmistamiseksi. Tämä ajankulun nopeutunut tahti muuttaa markkinointisuunnittelun prosessia ratkaisevasti. Mietitään esimerkiksi SOSTAC-mallin vaihteita: Siinä vaiheessa kun analysointi ja suunnitelmat on tehty, voi olla että tilanne on jo muuttunut ratkaisevasti - mitä sitten? - Aloitetaan alusta!
Tämä onkin pirullisinta markkinoinnissa, se kun ei ole koskaan valmis ja nyt internetin supernopean tiedonkulun myötä, se ei ole enää koskaan edes puoliksi valmis. Usein markkinointisuunnitelmamalleissa alemmista vaiheista palaa nuolet mallin alkupuolen vaiheisiin, joissa tehdään uudelleen arviointia. Näinhän homma toimiikin teoriassa ja toimi joskus aikoinaan myös käytännössä. Tänä päivänä väitän asioiden kehittymisen olevan kuitenkin niin nopeaa, että olisi syytä tarkastella mallia lähinnä vaiheiden limittäisenä kerrostumina, joissa arvioidaan mahdollisia merkittäviä muutoksia joka vaiheessa. Staattiset mallinnukset eivät vaan yksinkertaisesti istu tähän maailmaan.
Internetin vaikutus aikaan on oikeastaan ollut hauskasti kaksisuuntainen ja näiden kahden suunnat ovat jokseenkin vastakkaiset: aika on noussut ratkaisevaksi kilpailutekijäksi toimitusketjun reagointikyvyn yms. nopeudessa kun taas toisesta suunnasta ajateltuna, sillä ei ole enää roolia sillä kaiken pitää olla 24h saatavilla - kummallista, eikö?
Toteuta ja opi ja toteuta ja...
Internet on ollut markkinoinnin suunnittelulle myös siunaus. Sen avulla pystymme seuraamaan markkinoinnin tehoa usein jopa suhteellisen ajantasaisesti ja muuntamaan osioita markkinointitoimenpiteistä tehokkaampaan suuntaan nopeastikin. Seurantaohjelmat, kuten ison G:n Analytics, antavat erittäin kallisarvoista tietoa.
Toisalta, tämän tiedon saavutettavuus lisää myös räjähdysmäisesti työmääräämme. Kun tietoa on kerran saatavilla niin se pitää luonnollisesti myös ottaa talteen ja tämän jälkeen hyödyntää tarvittavien muutosten taustana. Muutosten jälkeen toteutetaan ja taas seurataan kunnes teemme jälleen muutoksia jne. Näin yksittäisetkin internetissä suoritettavat markkinointitoimenpiteet ovat tänä päivänä jatkuvaa työtä, ei kertarykäyksiä lehden palstalle.
Tämän vuoksi myös koko markkinointisuunnitelmien teko ja toteutus muuttuvat. Suurin muutos koskee SOSTAC-mallia ajatelleen kohtaa Action. Tässä vaiheessa tehtävää toimenpiteiden aikataulutusta ja erityisesti resursointia pitää ajatella nyt aivan eri tavalla. Suorissa kuluissa yritys pääsee ehkä pienemmällä panostuksella internetin välityksellä tehtävässä markkinoinnissa mutta henkilöstöresursseja se syö vuorostaan reilusti enemmän.
Olemisen sietämätön keveys
Nyt internetmarkkinointia opiskelleena olen todennut, että tieto lisää tuskaa sen myötä tiedostettujen hoitamattomien asioiden myötä. Vastapuolena kolikolle on ollut ilo huomata kaikki ne internetin tuomat markkinointimahdollisuudet, jotka ovat vielä hyödyntämättä. Tämän kyseisen kolikoin omistaminen aiheuttaa vuoropäivinä suurta ahdistusta ja käsittämätöntä innostusta – saatte itse päätellä edellisestä kumpi päivä tänään on menossa. Lupaan, että seuraava kirjoitukseni tapahtuu taas positiivisemmalla mielellä:)!
Tämä muutos on vaikuttanut monella eri tavalla markkinointiviestintään. Ensinnäkin asiakkaan suunnalta ajateltuna, tarjottujen palvelujen tulee olla vapaasti arvioitavissa 24h/vrk ja palvelun tulee olla tarjolla lähes viiveettä palvelun hankintapäätöksen jälkeen. Päätökset esim. matkoista tehdään nyt hyvinkin lähellä suunniteltua matkustusaikaa. Tämä asettaa haasteita markkinointiviestinnän sijoittelulle ja ajoitukselle niin, että se tavoittaa asiakkaan juuri oikeina hetkinä ja kohdentaa samalla ostopäätöksiä tavoitellulle ajalle palvelun toimitusmahdollisuuksien varmistamiseksi. Tämä ajankulun nopeutunut tahti muuttaa markkinointisuunnittelun prosessia ratkaisevasti. Mietitään esimerkiksi SOSTAC-mallin vaihteita: Siinä vaiheessa kun analysointi ja suunnitelmat on tehty, voi olla että tilanne on jo muuttunut ratkaisevasti - mitä sitten? - Aloitetaan alusta!
Tämä onkin pirullisinta markkinoinnissa, se kun ei ole koskaan valmis ja nyt internetin supernopean tiedonkulun myötä, se ei ole enää koskaan edes puoliksi valmis. Usein markkinointisuunnitelmamalleissa alemmista vaiheista palaa nuolet mallin alkupuolen vaiheisiin, joissa tehdään uudelleen arviointia. Näinhän homma toimiikin teoriassa ja toimi joskus aikoinaan myös käytännössä. Tänä päivänä väitän asioiden kehittymisen olevan kuitenkin niin nopeaa, että olisi syytä tarkastella mallia lähinnä vaiheiden limittäisenä kerrostumina, joissa arvioidaan mahdollisia merkittäviä muutoksia joka vaiheessa. Staattiset mallinnukset eivät vaan yksinkertaisesti istu tähän maailmaan.
Internetin vaikutus aikaan on oikeastaan ollut hauskasti kaksisuuntainen ja näiden kahden suunnat ovat jokseenkin vastakkaiset: aika on noussut ratkaisevaksi kilpailutekijäksi toimitusketjun reagointikyvyn yms. nopeudessa kun taas toisesta suunnasta ajateltuna, sillä ei ole enää roolia sillä kaiken pitää olla 24h saatavilla - kummallista, eikö?
Toteuta ja opi ja toteuta ja...
Internet on ollut markkinoinnin suunnittelulle myös siunaus. Sen avulla pystymme seuraamaan markkinoinnin tehoa usein jopa suhteellisen ajantasaisesti ja muuntamaan osioita markkinointitoimenpiteistä tehokkaampaan suuntaan nopeastikin. Seurantaohjelmat, kuten ison G:n Analytics, antavat erittäin kallisarvoista tietoa.
Toisalta, tämän tiedon saavutettavuus lisää myös räjähdysmäisesti työmääräämme. Kun tietoa on kerran saatavilla niin se pitää luonnollisesti myös ottaa talteen ja tämän jälkeen hyödyntää tarvittavien muutosten taustana. Muutosten jälkeen toteutetaan ja taas seurataan kunnes teemme jälleen muutoksia jne. Näin yksittäisetkin internetissä suoritettavat markkinointitoimenpiteet ovat tänä päivänä jatkuvaa työtä, ei kertarykäyksiä lehden palstalle.
Tämän vuoksi myös koko markkinointisuunnitelmien teko ja toteutus muuttuvat. Suurin muutos koskee SOSTAC-mallia ajatelleen kohtaa Action. Tässä vaiheessa tehtävää toimenpiteiden aikataulutusta ja erityisesti resursointia pitää ajatella nyt aivan eri tavalla. Suorissa kuluissa yritys pääsee ehkä pienemmällä panostuksella internetin välityksellä tehtävässä markkinoinnissa mutta henkilöstöresursseja se syö vuorostaan reilusti enemmän.
Olemisen sietämätön keveys
Nyt internetmarkkinointia opiskelleena olen todennut, että tieto lisää tuskaa sen myötä tiedostettujen hoitamattomien asioiden myötä. Vastapuolena kolikolle on ollut ilo huomata kaikki ne internetin tuomat markkinointimahdollisuudet, jotka ovat vielä hyödyntämättä. Tämän kyseisen kolikoin omistaminen aiheuttaa vuoropäivinä suurta ahdistusta ja käsittämätöntä innostusta – saatte itse päätellä edellisestä kumpi päivä tänään on menossa. Lupaan, että seuraava kirjoitukseni tapahtuu taas positiivisemmalla mielellä:)!
Kuva: Picasa/cincel.egitim
tiistai 2. helmikuuta 2010
Mietteitä Seth Godinin What matters now -kirjasta ja omista ajatuksista koskien kirjan teemaa ja vähän muutakin
Seth Godin/What matters now
Ensimmäisiä sähköisiä kirjansivuja lukiessani mieleeni nousi pelko siitä, että tässä taitaa olla taas jokin "hypetys"-teos...niitä kun on markkinoinnin kanssa opinnoissa ja työssä paininneena saanut lukea muutaman jo liikakiin. Useimmiten nämä kirjat ovat lähtöisin Ameriikan luvatusta maasta ja sattumoisin tämä kyseinen ajatusvirta sopii myös tuohon muottiin. Yhteinen piirre näille teoksille on se, että niissä Sarasvuomaiseen tyyliin toistellaan itsestäänselvyyksiä suurina uusina ajatuksina ja taitavilla kielenkäänteillä saadaan lukijat hypnoosimaisesti nyökkäilemään ajatuksille hyväksyvästi. Allergia ei kuitenkaan vielä ennättänyt nousta iholle asti, kun pääsin hieman pidemmälle kirjassa ja totesin, että tässähän saattaa olla asiaa ja ajatustakin taustalla.
FEAR
Godin kehoittaa kohtaamaan pelkonsa internetmarkkinoinnin kanssa ja lähteä rohkeasti mukaan pienin askelin. Totta. Pyrin olemaan rohkea - olenhan jo internetmarkkinoinnin kurssillakin! Kuitenkin, vaikka kuinka seison ryhti suorassa määrätietoinen katse kohti suuria internetmarkkinoinnin tuomia mahdollisuuksia ja lupauksia, mielessäni pyörii ne monen vuoden aikana kerratut puheet siitä, miten internetissä voi mennä pahasti metsään jos ei osaa tarkasti arvioida jokaista askeltaan. Olisiko siis parempi pysyä poissa kokonaan kuin viedä hommaa negatiiviseen suuntaan mahdollisilla virheillä? Toisaalta, onko varaa jäädä pois?...ei ole, jatkan siis päättäväisesti eteenpäin syventäen sähköisen markkinoinnin sisäistä tietokantaani ja käytäntöjen tuntemustani (...ja hiljaa mielessäni toivon, että Godinin kirjassa tulee vielä otsikko "NO fear, here's the SOLUTION"!).
Tähän ajatukseen palataan kirjan aikana vielä monesta toinen toistaan mielenkiintoisemmasta näkökulmasta, joista mm. DUMB-otsikon alla todetaan:
"...But what makes dumb, smart? The ability to look at the world through a different lense from everyone else. To ignore the rules. To disregard the "why's" and "how's" and "never-succeeded-befores"." Aivan, hyvä pointti!
"...But what makes dumb, smart? The ability to look at the world through a different lense from everyone else. To ignore the rules. To disregard the "why's" and "how's" and "never-succeeded-befores"." Aivan, hyvä pointti!
MEANING
Tämä kappale sai miettimään ehkä hieman vääristynyttä ajatusmaailmaa internetmarkkinoinnista ja sosiaalisista medioista. Tähän asti olen ajatellut, että markkinoinnin tällä saralla tulee luoda kauniita mielikuvia edustamastani matkailukohteesta - tai mitä nyt sitten milloinkin edustan ja pyrin edistämään. Netti on kuitenkin täynnä näitä yrityksiä ja pyrkmyksiä ja uskonkin, että koko vuorovaikutteinen webbikäyttäytyminen on syntynyt ihmisten kyllästymisestä yltiöpäiseen kuluttamiseen kannustavista ja (liian)täydellistä kuvaa maalaavista markkinointikampanjoista. Vastareaktiona näihin, kuluttajat ovat ottaneet internetin kanavaksi, jonka kautta he pyrkivät etsimään jotain AITOA ja OIKEAA. On tässä kysymys sitten kanssamatkustajien kommenteista hotellin palveluista tai matkailukohteen soveltuvuudesta liikuntarajoittelisille, internetistä haetaan rehellisiä kokemuksia omaa käyttäytymistä ohjaamaan ja muokkaamaan - ei tekaistuja mainoslauseita. Malli kääntyy siis päälaelleen mielessäni...jospa alkaisimmekin raa'an todelliseen viestintään toteutukseen? Tuntuupa muuten raikkaalta ajatukselta, jolla voisi pallotella vähän pidempäänkin. Älkää kuitenkaan käsittäkö väärin, markkinointi on veressäni ja minulle rakkain liiketoiminnan pinta, enkä koskaan väittäisi, että markkinointiin sisältyy valheellisen viestin levittäminen - mutta kuvia kaunistellaan ja värejä parannellaan ja that's a fact.
ELÄMISEN TAITO, sittenkin
Kirjan loppua kohden tekstissä alkaa esiintymään yhä enemmän rauhoittumisen taitoa, elämän arvoja ja maailman hyvyyttä sekä asiaa itseensä uskomisesta. Rullatessani viimeiselle sivulle huomaan, että päädyin ehkä kuitenkin lukemaan tämän tekstin alussakin kauhistelemani hypetys-kirjan, mutta huomasin sen vastan nyt. Voiko siis sanoa, että kirja oli hyvä, kun luin elämisen jalosta taidosta huomaamattani? Ehkä. En tiedä olenko juurikaan viisaampi tämän kirjan jälkeen mutta tarviiko kaiken johtaa johonkin suureen lopputulemaan? Itselleni tämän kirjan anti oli parhaimmillaan oman ajatuskaavan tiedostamista - mutta eipä sillä, siinä onkin jo enemmän kuin tarpeeksi yhdelle netissä seilaavalle tiedostolle!
Kuva: Picasa/nian
tiistai 19. tammikuuta 2010
Anna Falck, Esittely
Tervehdys!
Nimeni on Anna Falck ja vakituinen osoite löytyy Kymenlaakson maakunnasta, kaupungista nimeltä Kotka. Työskentelen Kymenlaakson matkailua edistävässä hankkeessa Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy:ssä. Cursorilla olen viettänyt arkipäiviäni nyt reilun vuoden verran ja samaisen ajan tutustunut matkailumarkkinoinnin jännittävään maailmaan. Ennen tätä työskentelin Lappeenrannan teknillisen yliopiston kauppatieteellisessä tiedekunnassa laajan kasvututkimuksen parissa. Samaisessa instituutista sain myös KTM:n tutkinnon pääaineenani Kansainvälinen markkinointi ja sivuaineenani Johtaminen.
Mielenkiintoisia työtehtäviä
Työssäni olen viihtynyt erinomaisen hyvin. Tämä johtuu suurilta osin siitä, että matkailumarkkinointikenttä tarjoaa rajattomasti mahdollisuuksia ja on joustava hyvinkin uudenlaiseen ajatteluun. Lisäksi koen syntyneeni onnellisten tähtien alla, sillä saan työskennellä erittäin mielenkiintoisen matkailualueen markkinoinnin parissa. Kymenlaakso, kansainvälisesti Kymi Region, tunnelmallisine pikkukaupunkeineen mukaan lukien Kotka, Hamina ja Kouvola sekä idyllisine maalaiskuntineen (Pyhtää, Miehikkälä, Virolahti ja Iitti) tarjoaa matkailupuolella kaunista luontoa (jylhät Repoveden kansallispuiston maisemat, upea saaristo...) kulttuurin ja historian rinnalla (Merikeskus Vellamo, Maailmanperintökohde Verla, Salpalinja...).
Vapaa-aika
Vapaa-aikanani pyrin kiireisen työelämän vastapainoksi liikkumaan mahdollisimman paljon. Harrastuksiini kuuluu mm. juokseminen (myös työelämän ulkopuolella siis;)) ja lukeminen ajan salliessa. Suuren osan ajastani vietän rakkaan perheeni kanssa, johon lukeutuu 8kk ikäinen koiranpentu, 16v ikäinen kilpikonna ja vielä hieman vanhempi avomies.
Blogin alkuperä
Tämä blogi on luotu Matkailun, vapaa-ajan ja elämystalouden erikoistumisopinnot-kurssilla, joka on suunniteltu Ilkka Kauppisen ja Haaga-Helian yhteistyönä.
Näytä suurempi kartta
Kuva: Filickr/Leo-setä
Nimeni on Anna Falck ja vakituinen osoite löytyy Kymenlaakson maakunnasta, kaupungista nimeltä Kotka. Työskentelen Kymenlaakson matkailua edistävässä hankkeessa Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy:ssä. Cursorilla olen viettänyt arkipäiviäni nyt reilun vuoden verran ja samaisen ajan tutustunut matkailumarkkinoinnin jännittävään maailmaan. Ennen tätä työskentelin Lappeenrannan teknillisen yliopiston kauppatieteellisessä tiedekunnassa laajan kasvututkimuksen parissa. Samaisessa instituutista sain myös KTM:n tutkinnon pääaineenani Kansainvälinen markkinointi ja sivuaineenani Johtaminen.
Mielenkiintoisia työtehtäviä
Työssäni olen viihtynyt erinomaisen hyvin. Tämä johtuu suurilta osin siitä, että matkailumarkkinointikenttä tarjoaa rajattomasti mahdollisuuksia ja on joustava hyvinkin uudenlaiseen ajatteluun. Lisäksi koen syntyneeni onnellisten tähtien alla, sillä saan työskennellä erittäin mielenkiintoisen matkailualueen markkinoinnin parissa. Kymenlaakso, kansainvälisesti Kymi Region, tunnelmallisine pikkukaupunkeineen mukaan lukien Kotka, Hamina ja Kouvola sekä idyllisine maalaiskuntineen (Pyhtää, Miehikkälä, Virolahti ja Iitti) tarjoaa matkailupuolella kaunista luontoa (jylhät Repoveden kansallispuiston maisemat, upea saaristo...) kulttuurin ja historian rinnalla (Merikeskus Vellamo, Maailmanperintökohde Verla, Salpalinja...).
Vapaa-aika
Vapaa-aikanani pyrin kiireisen työelämän vastapainoksi liikkumaan mahdollisimman paljon. Harrastuksiini kuuluu mm. juokseminen (myös työelämän ulkopuolella siis;)) ja lukeminen ajan salliessa. Suuren osan ajastani vietän rakkaan perheeni kanssa, johon lukeutuu 8kk ikäinen koiranpentu, 16v ikäinen kilpikonna ja vielä hieman vanhempi avomies.
Blogin alkuperä
Tämä blogi on luotu Matkailun, vapaa-ajan ja elämystalouden erikoistumisopinnot-kurssilla, joka on suunniteltu Ilkka Kauppisen ja Haaga-Helian yhteistyönä.
Näytä suurempi kartta
Kuva: Filickr/Leo-setä
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)