torstai 16. syyskuuta 2010

Mielen syövereihin murtautuva elämys

Maailma tuntuu olevan suuren muutoksen kourissa. Kukaan ei tiedä minne muutos johtaa ja mitä meillä on vastassa huomenna. Välillä ihmettelen tietääkö kukaan edes oikein missä olemme tällä hetkellä? Elämältä haetaan hypeä ja suuria seikkailua, laadukasta aikaa itselleen ja kuitenkin enemmän rahaa. Tämän arvomuutoksen pohjalta suurissa osissa mainoslauseita esiintyykin sana "elämys" tai "elämyksellinen". Kun kaikki alkaa olemaan elämystä, mitä jää ulkopuolelle ja mikä on elämys?

Elämyksen Anatomia
Elämys on Pinen ja Gilmoren (1999) mukaan pidemmälle jalostettu palvelu, jossa palvelu räätälöidään juuri asiakkaan tarpeita vastaavaksi ja ns. kaikki palaset loksahtavat paikalleen. Tästä johtuen henkilön persoonallisuus nousee avainasemaan. Herrojen mukaan elämys syntyy, kun se on viihteellinen, opetuksellinen, esteettinen ja todellisuuspakoinen sopivassa suhteessa ja ykilöllisen näkökulman mukaisesti.

Jään pohtimaan miten tällainen olisi mahdollista? Kun kyse on ihmisestä, joka ei tiedä itsekään aina omien tekojensa syitä alitajunnan kummallisen vaikutuksen vuoksi, miten yritys voi rakentaa täydellisen elämyksen ja tietää mitkä elementit ovat juuri Rva Pirkkalalle sopivat? Ja mikä on eettinen taso toiminnalla, jossa pyritään pääsemään ihmisen pään sisään niin täydellisesti? Huomaan, että olen hieman kapinaallisella tuulella.

Toki Pinen ja Gilmoren mallia voidaan ajatella myös täysin teoreettisena --> eräänlaisena "unelmakuvana", jota kohti tulee pyrkiä mutta sitä ei voi saavuttaa. Mutta jos tätä mallia käytetään elämyksen määrittelyssä, ei elämyksiä itseasiassa voi tuottaa. Malli tekee elämyksestä mielestäni siivekkään kalan - sitä ei ole olemassa!

Elämys Verkossa
Laitetaan elämysmalli hetkeksi nurkkaan ja mietitään mitä elämys voisi olla verkossa? Etsin ennen lähiopetusjaksomme ennakkotehtävää varten hyviä esimerkkejä elämyspalveluista verkossa, kuitenkaan löytämättä ”sitä oikeaa” vaikka moni hyvä palvelu tulikin vastaan.

Jatkoin etsintää tätä jälkitehtävää ajatellen, jälleen epäonnistuen. Olen yhä yhtämieltä siitä, että elämyksen vieminen verkkoon on lähes mahdotonta, sillä koneet eivät voi vielä tuottaa kaikille aisteille ärsykkeitä ja elämyksen tulisi olla kokonaisvaltaisesti yhtenäinen. Tosin tämän kirjoitustyön puitteissa huomaan etsiväni jopa parempaa lähtökohtaista määritelmää elämykselle vielä, jolloin elämyksen löytäminen verkossakin on mahdotonta, kun en tiedä mitä etsin.

Elämys on jotakin niin aineetonta ja muotoaan muuttavaa, että siitä on todella vaikea saada otetta saatikka tuotteistaa sitä vakioksi. En voi jäädä kuin pyörittelemään asiaa mielessäni, myöntää etten saavuttanut suurta viisautta tänään ja seurata mielenkiinnolla millaisia muotoja elämysteollisuus ottaa jatkossa. Pinelta ja Gilmorelta toivoisin myös kommentteja;)!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti