keskiviikko 30. kesäkuuta 2010

Arvoketju muutoksen kourissa (tehtävä 4)

Arvoketju
Arvoketju on Michael Porterin (1985) mukaan se prosessi, jolla yritys tuottaa tuotteensa tai palvelunsa. Arvoketjussa on Porterin (1985) mallin mukaan viisi päävaihetta, ns. ”primary activities”. Se miten korkealle yritys pääsee näiden vaiheiden tehokkuudessa ja laadussa määrittelee lopulta yrityksen kannattavuutta Porterin (1985) mukaan.

Internetin vaikutus kaupankäynnin arvoketjuun
Kaupankäynnin sähköistyminen matkailualalla on vaikuttanut arvoketjuun erityisesti ajallisesti. Kauppaa käydään kellon ympäri ja arvoketjun pitää reagoida vähintäänkin nopeasti tilauksiin. Sähköistyminen on vaikuttanut koko arvoketjuun, eikä vain itsestään selvien markkinoinnin, myynnin ja itse palvelun tuottamisen prosesseihin. Myös ns. inbound logistics-vaihe arvoketjun alussa, eli palvelun ”raaka-aineen” logistiikka yritykselle päin, pitää olla synkronissa sähköisen kaupan jatkuvan aukiolon kanssa.

Kaupan sähköistyminen on siis asettanut uusia, huomattavasti kovempia vaatimuksia yritykselle arvoketjun hallinnassa. Tämän väitteen perustan sille, että nyt sähköistä kauppaa käyvän matkailuyrityksen tulee olla sähköisesti linkitetty myös alihankkijoihinsa tai ainakin toimia todella ripeästi tilauksen tullessa. Entinen aika, jolloin keskittyminen kohdistui lähinnä oman prosessin valvomiseen suhteellisen ajantasaisesti, ei ole enää täällä. Kun kauppa (=usein myyjän kannalta sitova sopimus) on tehty verkossa, täytyy kaikkien palasten olla kunnossa toimituksen puolesta ja myös yhteistyökumppanien vastuulla olevien osioiden loksahtaa paikoilleen heti.

Tuotantoverkoston tehostaminen sähköistämällä
Kuten edellisessä mainitsin, kun matkailuyritys sähköistyy myynnin osalta, tulee palvelun tuottamiseen liittyvien yhteistyökumppaneiden/alihankkijoiden sähköistyminen eteen nopeasti. Jos ja kun verkostot saadaan sähköistettyä yhtenäisiin järjestelmiin, joissa tieto varauksista kulkee reaaliaikaisesti yhdeltä toiselle, tilanne on useimmiten hyvä.

Sähköistymisen myötä toiminta tehostuu sillä tieto kulkee automaattisesti koko verkostolle. Kun asiat ovat sähköisesti järjestettyjä, usein myös palvelun laatu vakioituu ja tilatun palvelun toimitusvarmuus paranee. Sähköisten järjestelmien avulla verkosto näkee toisiltaan esim. varaustilannetta tai tuotteen varastomääriä ja toiminta on tehokkaampaa – moni asia automatisoituu. Sivutuotteena verkoston sähköistämisessä tulee myös toimitusprosessin läpikäyminen ja mahdollinen hioutuminen, kun järjestelmän toimintalogiikkaa pohditaan!

Globaalit jakelujärjestelmät (GDS) ja sähköinen kauppa
Amadeus on ehkä Suomessa käytetyin globaali jakelujärjestelmä mutta sen seuraksi ”suuriin ja mahtaviin” on liittynyt maailmalla myös muita järjestelmiä. Globaalit jakelujärjestelmät voivat avain suuruuteen mutta vaativat myös kovaa panostusta. Uskon, että tämä asia ei ole kovinkaan olennainen 99%:lle suomalaisista matkailualan yrityksistä, joista suurin osa on mikro- tai pk-yrityksiä. Pienillä yrityksillä kun voimavarojen sitominen tällaisiin jätteihin ei ole kovin mielekästä eikä ehkä järkevääkään. Toki silloin, kun homma lähtee pelittämään ja kappaa syntyy GDS:ien kautta, kaikki on reilassa mutta tuohon on pitkä matka ja näen nämä lähinnä suurien yritysten kanavina tällä hetkellä.



Porter, Michael (1985). Competitive Advantage: Creating and Sustaining Superior Performance. The Free Press, New York.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti