Taustaa
Osallistuin tämän vuoden syyskuussa ensimmäistä kertaa Maailman matkailupäivän -seminaariin, joka oli yhdistetty Matka alkaa verkosta -seminaarin kanssa yhden päivän kokonaisuudeksi, eTourism-seminaariksi. Ohjelma vaikutti mielenkiintoiselta ja osallistuminen sisältyi Haaga-Heliassa suorittamaani erikoistumisopintokokonaisuuteen (Matkailun sähköinen liiketoiminta), joten odotin seminaarilta paljon uusia ajatusavauksia itselleni.
Maailman matkailupäivän teemana oli tänä vuonna "Elämys, sähkö ja raha - matkailun uusi nousu" ja keskittyi erityisesti kahteen ensimmäiseen teemaan, taustallaan tietysti se ainainen kolmas teema, raha.
Puheenvuoroja
Aamun puheenvuoroista terävimpänä mieleen jäi professori Hargreavesin luento musiikin vaikutuksesta ihmisten ostotottumuksiin. On mielenkiintoista, miten paljon ihmisen alitajuntaan ja sen kautta käyttäytymiseen voidaan vaikuttaa musiikilla. Puheenvuorosta tuli mieleen Tarssasen luentokokonaisuus elämyksestä ja elämyksen onnistumisen edellytyksestä: Kaikki aistit vastaanottavat samaa viestiä --> kokemus on kokonaisvaltainen, ehyt ja muuntuu parhaassa tapauksessä elämykseksi. Vaikka puheenvuoro oli mielenkiintoinen, jäin kuitenkin kaipaamaan voimakkaampaa matkailullista näkökulmaa aiheeseen.
Aamupäivän jälkeen valittavana oli kaksi trackia: Maailman matkailu päivän- tai Matka alkaa verkosta -teemat. Itse en osanut valita vaan toista, sillä molemmissa oli oleelliselta tuntuvaa ohjelmaa, joten poikkelehdin kumpaisessakin valitsemalla päältä parhaat. Tai näin ainakin kuvittelin.
Suomen Luontomatkat Oy:n Holopaisen "Elämyksen suunnittelu ja toteutus" oli ensimmäinen kuulemani teemapuheenvuoro. Tätä en kommentoi sen suurmmin kuin että tuo oli tosiaan eräänlainen elämys. Elämyksen kriteeri täyttyi ihan sillä, että kaikki meni puheenvuorossa yhtälailla putkeen. Aikamoista.
Sirkku Laineen "Augmented Reality -teknologia" -puheenvuoro liikkui jo eri sfääreissä ja antoi ajattelemisen aihetta tulevaisuudesta matkailualalla ja mm. markkinointivälineiden murroksesta sähköistymisen myötä. Sirkku heitti hyviä ajatuksia mm. matkailuesitteiden uudistumisesta huomattavasti eläväisempään muotoon. Mahtavia ajatuksia ja hänen luennon jälkeen jäi kaipaamaan aikakonetta, jolla saisi edes lyhyen kurkistuksen tulevaisuuteen. Saamme jatkuvasti sekä kehittyneempää teknologiaa että uusia tuotteistuksia palvelualalle ja kukaan ei tiedä eikä ehkä edes uskalla arvata mihin tämän innovaatiopikajunan kanssa pysähdymme tai pysähdymmekö lainkaan.
Seminaarin arviointi
Kaikenkaikkiaan antaisin seminaarille arvosanaksi 8-. Sisällössä olisi voinut olla mielestäni enemmän uutta ja räväkämpää tarjontaa. Lisäksi jäin kapaamaan osaan puheenvuoroista voimakkaampaa keskittymistä matkailukenttään, kun kerran matkailualan seminaarista oli kyse.
Hieman sivussa sisällöllisestä kommentoinnista jäin miettimään myös seminaarin puhujia: osa heistä tuntui olevan suhteellisen omalaatuisia ja jäin pohtimaan kulkeeko erikoisuus a)matkailualalla, b) sähköisen liiketoiminnan alalla, c) konsulteissa vai d) kriittisessä yhdistelmässä näitä kaikkia:)?
maanantai 1. marraskuuta 2010
torstai 7. lokakuuta 2010
Intialaiset eivät innostu avantouinnista!
..tämä tuli todetuksi kesäkuussa 2010. Tai jos tämän lajin faneja löytyy Intiasta, me emme ryhmämme kanssa tavoittaneet heitä.
Saimme Haaga-Helian Matkailun sähköinen liiketoiminta -koulutuksessa tehtäväksemme houkutella valitsemallamme teemalla mahdollisimman paljon intialaisia Orkut.com -palvelun käyttäjiä perustamaamme ryhmäämme kuukauden ajanjaksolla. Pelkkä jäsenten määrä ei ollut arvioitavana vaan heitä piti myös osata aktivoida sisällön tuotantoon.
Heti alussa tehtävä tuntui itselleni vieraalta, sillä tämä Intian suurimpiin sosiaalisiin medioihin kuuluva palvelu oli minulle täysin vieras siinä missä Intialaisten mielenliikkeet yleensäkkin. Oli kuitenkin ryhdyttävä hommiin, sillä aikaa oli vähän ja niinpä aloitimme ryhmämme kanssa brainstorming-tyyppisesti ideoinnin. Heti aluksi totesimme, että sosiaalisissa medioissa tuntuu menestyvän aina kaikista hulluimmat ideat (esim. minikaivuriajelut) ja päätimme lähteä tuolle luvatulle tielle. Päätimme ottaa käyttöön myös jotakin todella suomalaista ja intialaisten näkökulmasta eksoottista. Ajatuksiimme nousi heti talvi ja siihen liittyvät erikoisuudet. Päätimme myös kohdentaa ryhmän teini-ikäisille (14-22v.) miespuolisissa Orkut.com -käyttäjille perustuen kys. palvelun käyttäjäprofiiliin.
Päätös
Pitkähkön idealistan ja parin kahvikupin jälkeen päädyimme valitsemaan kattoteemaksi avantouinnin. Ryhmä ristittiin nimellä "INDIA! You join, we swim in ice!". Koska hommaan piti saada vielä jonkinlainen houkutin, lisäsimme peliin lupauksen: Kun 1.000.000 jäsenen raja ylittyy, menemme itse uimaan avantoon ja kuvaamme sen intialaisille verkkoon. Suhteellisen pian huomasimme, että tuo määrä ei ehkä täyty ja laskimme rajan lopulta 100 jäseneen - siinäkin tavoitteessa lopulta 95 jäsentä liikaa.
Intialaisten jahdissa
Jäsenhankintaa pyrimme tekemään erilaisten Intialaisten Suomi-yhteisöjen kautta erinäisissä sosiaalisissa medioissa (Twitter, Facebook, keskustelufoorumit...) ja blogeissa, sekä suoralla kontaktoinnilla henkilöihin. Teimme lujasti töitä ja uskoimme, että idea olisi tarpeeksi hullu ostettavaksi.
Tulos
Hyvin harvassa toimenpiteessä onnistuimme, sillä lopullinen Intialaisten jäsenmäärä Orkut.com -ryhmässämme oli 5.
Jälkipyykki
Mikä meni vikaan siis? Tehtävän toteutuksessa oli monia eri ongelmakohtia. Suurimpana näen kuitenkin sen, että kenelläkään ryhmässä ei ollut varsinaista Intia-tuntemusta ja intialaisten tavat ja mieltymykset olivat näin täysin vieraita meille. Aikataulu oli myös liian tiukka syvempään tutustumiseen/suunnitteluun.
Lisäksi meiltä puuttui jonkinlainen ryhmän vetovastuu sekä totaallisesti "Plan B" tilanteeseen, jossa homma ei pelittänytkään. Kaiken takana lienee ajan puute niin itse tehtävän kunniallisen suorittamisen tasolla kuin myös omien töiden sovittelussa ja aikataulutuksessa tehtävän toteutukseen.
Suurimmaksi onglemaksi nousi itselleni jälkikäteen ryhmän "kylmä kuolema" tehtävän päätyttyä. Olen vastaanottanut nyt parin kuukauden ajan sähköposteja uusilta Intialaisilta ystäviltäni ja joudun poistamaan profiilini palvelusta.
Mikä on tehtävän eettinen näkökulma, kun pyritään saaamaan nopeasti mahdollisimman suuri joukko jäseniksi (=lähes keinolla millä hyvänsä) ja jätetään ryhmä elämään omaa elämäänsä heti deadlinen koitettua? Ei ole varmasti ainakaan parasta Suomi-markkinointia... tässä olisi tietysti ollut myös paikka meidän ryhmän keskusteluille ennen toteutusta mutta toisalta en näe että tähän olisi ollut monia pelastavia toimintavaihtoehtojakaan, sillä ryhmä piti perustaa ja arviointi tapahtui kuten edellä kuvattuna.
Kaiken kaikkiaan tehtävästä jäi käteen uuden sosiaalisen median jonkinasteinen tuntemus, sen tosiasian tiedostaminen ettei internetmainonta olekaan helppoa ja uusi innokas ystävä nimeltä Kamal!
Saimme Haaga-Helian Matkailun sähköinen liiketoiminta -koulutuksessa tehtäväksemme houkutella valitsemallamme teemalla mahdollisimman paljon intialaisia Orkut.com -palvelun käyttäjiä perustamaamme ryhmäämme kuukauden ajanjaksolla. Pelkkä jäsenten määrä ei ollut arvioitavana vaan heitä piti myös osata aktivoida sisällön tuotantoon.
Heti alussa tehtävä tuntui itselleni vieraalta, sillä tämä Intian suurimpiin sosiaalisiin medioihin kuuluva palvelu oli minulle täysin vieras siinä missä Intialaisten mielenliikkeet yleensäkkin. Oli kuitenkin ryhdyttävä hommiin, sillä aikaa oli vähän ja niinpä aloitimme ryhmämme kanssa brainstorming-tyyppisesti ideoinnin. Heti aluksi totesimme, että sosiaalisissa medioissa tuntuu menestyvän aina kaikista hulluimmat ideat (esim. minikaivuriajelut) ja päätimme lähteä tuolle luvatulle tielle. Päätimme ottaa käyttöön myös jotakin todella suomalaista ja intialaisten näkökulmasta eksoottista. Ajatuksiimme nousi heti talvi ja siihen liittyvät erikoisuudet. Päätimme myös kohdentaa ryhmän teini-ikäisille (14-22v.) miespuolisissa Orkut.com -käyttäjille perustuen kys. palvelun käyttäjäprofiiliin.
Päätös
Pitkähkön idealistan ja parin kahvikupin jälkeen päädyimme valitsemaan kattoteemaksi avantouinnin. Ryhmä ristittiin nimellä "INDIA! You join, we swim in ice!". Koska hommaan piti saada vielä jonkinlainen houkutin, lisäsimme peliin lupauksen: Kun 1.000.000 jäsenen raja ylittyy, menemme itse uimaan avantoon ja kuvaamme sen intialaisille verkkoon. Suhteellisen pian huomasimme, että tuo määrä ei ehkä täyty ja laskimme rajan lopulta 100 jäseneen - siinäkin tavoitteessa lopulta 95 jäsentä liikaa.
Intialaisten jahdissa
Jäsenhankintaa pyrimme tekemään erilaisten Intialaisten Suomi-yhteisöjen kautta erinäisissä sosiaalisissa medioissa (Twitter, Facebook, keskustelufoorumit...) ja blogeissa, sekä suoralla kontaktoinnilla henkilöihin. Teimme lujasti töitä ja uskoimme, että idea olisi tarpeeksi hullu ostettavaksi.
Tulos
Hyvin harvassa toimenpiteessä onnistuimme, sillä lopullinen Intialaisten jäsenmäärä Orkut.com -ryhmässämme oli 5.
Jälkipyykki
Mikä meni vikaan siis? Tehtävän toteutuksessa oli monia eri ongelmakohtia. Suurimpana näen kuitenkin sen, että kenelläkään ryhmässä ei ollut varsinaista Intia-tuntemusta ja intialaisten tavat ja mieltymykset olivat näin täysin vieraita meille. Aikataulu oli myös liian tiukka syvempään tutustumiseen/suunnitteluun.
Lisäksi meiltä puuttui jonkinlainen ryhmän vetovastuu sekä totaallisesti "Plan B" tilanteeseen, jossa homma ei pelittänytkään. Kaiken takana lienee ajan puute niin itse tehtävän kunniallisen suorittamisen tasolla kuin myös omien töiden sovittelussa ja aikataulutuksessa tehtävän toteutukseen.
Suurimmaksi onglemaksi nousi itselleni jälkikäteen ryhmän "kylmä kuolema" tehtävän päätyttyä. Olen vastaanottanut nyt parin kuukauden ajan sähköposteja uusilta Intialaisilta ystäviltäni ja joudun poistamaan profiilini palvelusta.
Mikä on tehtävän eettinen näkökulma, kun pyritään saaamaan nopeasti mahdollisimman suuri joukko jäseniksi (=lähes keinolla millä hyvänsä) ja jätetään ryhmä elämään omaa elämäänsä heti deadlinen koitettua? Ei ole varmasti ainakaan parasta Suomi-markkinointia... tässä olisi tietysti ollut myös paikka meidän ryhmän keskusteluille ennen toteutusta mutta toisalta en näe että tähän olisi ollut monia pelastavia toimintavaihtoehtojakaan, sillä ryhmä piti perustaa ja arviointi tapahtui kuten edellä kuvattuna.
Kaiken kaikkiaan tehtävästä jäi käteen uuden sosiaalisen median jonkinasteinen tuntemus, sen tosiasian tiedostaminen ettei internetmainonta olekaan helppoa ja uusi innokas ystävä nimeltä Kamal!
torstai 16. syyskuuta 2010
Mielen syövereihin murtautuva elämys
Maailma tuntuu olevan suuren muutoksen kourissa. Kukaan ei tiedä minne muutos johtaa ja mitä meillä on vastassa huomenna. Välillä ihmettelen tietääkö kukaan edes oikein missä olemme tällä hetkellä? Elämältä haetaan hypeä ja suuria seikkailua, laadukasta aikaa itselleen ja kuitenkin enemmän rahaa. Tämän arvomuutoksen pohjalta suurissa osissa mainoslauseita esiintyykin sana "elämys" tai "elämyksellinen". Kun kaikki alkaa olemaan elämystä, mitä jää ulkopuolelle ja mikä on elämys?
Elämyksen Anatomia
Elämys on Pinen ja Gilmoren (1999) mukaan pidemmälle jalostettu palvelu, jossa palvelu räätälöidään juuri asiakkaan tarpeita vastaavaksi ja ns. kaikki palaset loksahtavat paikalleen. Tästä johtuen henkilön persoonallisuus nousee avainasemaan. Herrojen mukaan elämys syntyy, kun se on viihteellinen, opetuksellinen, esteettinen ja todellisuuspakoinen sopivassa suhteessa ja ykilöllisen näkökulman mukaisesti.
Jään pohtimaan miten tällainen olisi mahdollista? Kun kyse on ihmisestä, joka ei tiedä itsekään aina omien tekojensa syitä alitajunnan kummallisen vaikutuksen vuoksi, miten yritys voi rakentaa täydellisen elämyksen ja tietää mitkä elementit ovat juuri Rva Pirkkalalle sopivat? Ja mikä on eettinen taso toiminnalla, jossa pyritään pääsemään ihmisen pään sisään niin täydellisesti? Huomaan, että olen hieman kapinaallisella tuulella.
Toki Pinen ja Gilmoren mallia voidaan ajatella myös täysin teoreettisena --> eräänlaisena "unelmakuvana", jota kohti tulee pyrkiä mutta sitä ei voi saavuttaa. Mutta jos tätä mallia käytetään elämyksen määrittelyssä, ei elämyksiä itseasiassa voi tuottaa. Malli tekee elämyksestä mielestäni siivekkään kalan - sitä ei ole olemassa!
Elämys Verkossa
Laitetaan elämysmalli hetkeksi nurkkaan ja mietitään mitä elämys voisi olla verkossa? Etsin ennen lähiopetusjaksomme ennakkotehtävää varten hyviä esimerkkejä elämyspalveluista verkossa, kuitenkaan löytämättä ”sitä oikeaa” vaikka moni hyvä palvelu tulikin vastaan.
Jatkoin etsintää tätä jälkitehtävää ajatellen, jälleen epäonnistuen. Olen yhä yhtämieltä siitä, että elämyksen vieminen verkkoon on lähes mahdotonta, sillä koneet eivät voi vielä tuottaa kaikille aisteille ärsykkeitä ja elämyksen tulisi olla kokonaisvaltaisesti yhtenäinen. Tosin tämän kirjoitustyön puitteissa huomaan etsiväni jopa parempaa lähtökohtaista määritelmää elämykselle vielä, jolloin elämyksen löytäminen verkossakin on mahdotonta, kun en tiedä mitä etsin.
Elämys on jotakin niin aineetonta ja muotoaan muuttavaa, että siitä on todella vaikea saada otetta saatikka tuotteistaa sitä vakioksi. En voi jäädä kuin pyörittelemään asiaa mielessäni, myöntää etten saavuttanut suurta viisautta tänään ja seurata mielenkiinnolla millaisia muotoja elämysteollisuus ottaa jatkossa. Pinelta ja Gilmorelta toivoisin myös kommentteja;)!
Elämyksen Anatomia
Elämys on Pinen ja Gilmoren (1999) mukaan pidemmälle jalostettu palvelu, jossa palvelu räätälöidään juuri asiakkaan tarpeita vastaavaksi ja ns. kaikki palaset loksahtavat paikalleen. Tästä johtuen henkilön persoonallisuus nousee avainasemaan. Herrojen mukaan elämys syntyy, kun se on viihteellinen, opetuksellinen, esteettinen ja todellisuuspakoinen sopivassa suhteessa ja ykilöllisen näkökulman mukaisesti.
Jään pohtimaan miten tällainen olisi mahdollista? Kun kyse on ihmisestä, joka ei tiedä itsekään aina omien tekojensa syitä alitajunnan kummallisen vaikutuksen vuoksi, miten yritys voi rakentaa täydellisen elämyksen ja tietää mitkä elementit ovat juuri Rva Pirkkalalle sopivat? Ja mikä on eettinen taso toiminnalla, jossa pyritään pääsemään ihmisen pään sisään niin täydellisesti? Huomaan, että olen hieman kapinaallisella tuulella.
Toki Pinen ja Gilmoren mallia voidaan ajatella myös täysin teoreettisena --> eräänlaisena "unelmakuvana", jota kohti tulee pyrkiä mutta sitä ei voi saavuttaa. Mutta jos tätä mallia käytetään elämyksen määrittelyssä, ei elämyksiä itseasiassa voi tuottaa. Malli tekee elämyksestä mielestäni siivekkään kalan - sitä ei ole olemassa!
Elämys Verkossa
Laitetaan elämysmalli hetkeksi nurkkaan ja mietitään mitä elämys voisi olla verkossa? Etsin ennen lähiopetusjaksomme ennakkotehtävää varten hyviä esimerkkejä elämyspalveluista verkossa, kuitenkaan löytämättä ”sitä oikeaa” vaikka moni hyvä palvelu tulikin vastaan.
Jatkoin etsintää tätä jälkitehtävää ajatellen, jälleen epäonnistuen. Olen yhä yhtämieltä siitä, että elämyksen vieminen verkkoon on lähes mahdotonta, sillä koneet eivät voi vielä tuottaa kaikille aisteille ärsykkeitä ja elämyksen tulisi olla kokonaisvaltaisesti yhtenäinen. Tosin tämän kirjoitustyön puitteissa huomaan etsiväni jopa parempaa lähtökohtaista määritelmää elämykselle vielä, jolloin elämyksen löytäminen verkossakin on mahdotonta, kun en tiedä mitä etsin.
Elämys on jotakin niin aineetonta ja muotoaan muuttavaa, että siitä on todella vaikea saada otetta saatikka tuotteistaa sitä vakioksi. En voi jäädä kuin pyörittelemään asiaa mielessäni, myöntää etten saavuttanut suurta viisautta tänään ja seurata mielenkiinnolla millaisia muotoja elämysteollisuus ottaa jatkossa. Pinelta ja Gilmorelta toivoisin myös kommentteja;)!
torstai 12. elokuuta 2010
Riipaiseva paluu elämykselliseen työntekoon...
Vietin autuaat 5 viikkoa lomailleen ja kaksi viikkoa sitten aloin jo (salaa) hieman odottaa töihin paluuta. Kuinka mukavaa olisikaan taas päästä työn tohinaan, saada päivään rakennetta ja ennen kaikkea nähdä mukavia työkavereita.
Ensimmäisenä päivänä eteeni räpsähti 360 sähköpostia. Tämä oli jo ennalta tiedossa aiemman kokemuksen pohjalta ja suurin osa oli onneksi roskapostia – no problem! Ensimmäinen päivä oli juuri niin mukava kuin odotinkin.
Tiistaina tulin jo toista päivää hymyssä suin töihin: ”on tämä niin mukavaa”, muistan ajatelleeni! Loman aikana hoitamattomat asiat kovalla tahdilla eteenpäin ja työn määrä alkoi tuntua jo hieman. Eilen, kolmantena päivänä, laskeuduin maan pinnalle ja tulin jo realistin asenteella töihin: ”ihan mukavaa”. Tiuhalla tahdilla asioita eteenpäin! Kesken iltapäivän muistin, että olen menossa ensi viikolla opiskelemaan Helsinkiin ja lähdin katsomaan päivien tarkempaa ohjelmaa. Vastassa oli yllättäen myös ennakkotehtävä: ”Etsi viisi (siis 5 kpl!) sivustoa tai palvelua, jotka ovat teemallisia, draamallisia, räätälöitävissä ja kokemuksellisia verkossa ja reaalimaailamssa. Deadline 11.8.”… Hetkessä täysi käännös ja lomasta ei enää muistoakaan!
Miten sivustolle voi ladata tällaisia odotuksia – huh! Ei kun etsimään ja miettimään. Tässä tulos:
Tehtävä: Etsi verkosta vähintään 5 mielestäsi onnistunutta sivustoa tai palvelua (väh. yksi jokaisesta kategoriasta), jotka ovat…
A) …vahvasti teemallisia ja immersiiivisiä
Mukaansatempaavasta mieleeni tulee suoraan mieleen liikuntaformaatti LesMillsin sivut! Itse olen jossakin vaiheessa käynyt paljonkin LesMillsin ohjatuilla liikuntatunneilla. Olen erityisen suuri Body Combat-fani, vaikka en ole aktiivisesti tunneilla ennättänyt enää aikoihin käymäänkään.
Uskon, että sivustojen aikaansaama välitön innostus minussa johtuu pääosin siitä, että itse pidän kys. tunneista niin paljon eikä vaikutus olisi konseptia tuntemattomalle läheskään sama. Niin tai näin – nämä sivut tempaavat ainakin minut mukaan. Viihdyn katselemassa videoita tunneilta ja seuraan keskusteluja eri ohjelmaversioista. On mukavaa ladata itselleen fiilistä tunneilta tutuilla kappaleilla katsastella mitä mieltä muut Combat-fanit ovat aiheeseen liittyvistä asioista. Vielä kun saisi itsensä varsinaisesti tunnillekin;)!
Toinen hyvä esimerkki huomattavasti pienemmän skaalan yrityksen sivuista on Kouvolan Tykkimäen huvipuisto! Sivuilla lapsi voi syventyä Tykkimäen hauskaan maailmaan katsomalla videoa huvipuistosta, lataamalla itselleen tunnarin soittoääneksi, äänestämällä parasta laitetta ja tekemällä tehtäviä Tykkimäen sähköisessä "Puuhakota"-palvelussa! Kaiken lisäksi Tykkimäen huvipuisto on varsin aktiivisesti ja esimerkillisesti mukana myös Facebookissa - hienoa:)!
B) ja C) …draamallista ja räätälöitävissä
SongHI-palvelun nostin esille jo aiemminkin blogissani yhtenä uutena sosiaalisen median tulokkaana. SongHi on uusi yhteisöpalvelu, jossa käyttäjät voivat tehdä omaa musiikkia ja kommentoida/edelleen kehittää toistensa luomuksia.
Tämä on myös hyvä esimerkki palvelusta, jossa käyttäjä voi unohtaa omat musikaaliset rajoitteensa ja samalla rakentaa omaa identiteettiä Avatar-hahmon avulla.
D) ….liittyvät johonkin reaalimaaliman kaupalliseen kokemukseen niin, että kokemus tapahtuu sekä verkossa että reaalimaailmassa
Tämä on H-E-L-P-P-O! Juokseminen on intohimoni ja vaikka se on vasta vuoden vanha harrastukseni, kaikki siihen liittyvä saa minut innostumaan hetkessä. Erityisesti rakastan juoksuvarusteiden ja lajiin liittyvän rekvisiitan katsastelua ja tutkimista. Vaikka tiedän, että ”ihku juoksupaita” ei varsinaisesti paranna suoritustani, saan tämän tyyppisistä hankinnoista reilun annoksen motivaatiota lenkeilleni ja jaksan taas pusertaa sitä kaupan vastapäätä olevaa rasittavaa mäkeä ylös ihan eritasoisella innolla!
Niinpä NIKEn verkkokaupan mahdollisuus suunnitella omat juoksulenkkarit hyväksi koetun mallin päälle on kuin nenä päähän minulle tehty! Saan tuunata itselleni juuri sen väriset kengät, joilla jaksan parhaiten juosta ja samanlaiset eivät tule ihan heti lenkkipolulla vastaan.
Aivan loistava palvelu, jossa jaksan viettää aikaa rajattomasti. Omien lenkkitossujen suunnittelu on varsin jännittävää ja voi sitä tunnetta kun pääsee omien luomusten kanssa juoksemaan!
Ensimmäisenä päivänä eteeni räpsähti 360 sähköpostia. Tämä oli jo ennalta tiedossa aiemman kokemuksen pohjalta ja suurin osa oli onneksi roskapostia – no problem! Ensimmäinen päivä oli juuri niin mukava kuin odotinkin.
Tiistaina tulin jo toista päivää hymyssä suin töihin: ”on tämä niin mukavaa”, muistan ajatelleeni! Loman aikana hoitamattomat asiat kovalla tahdilla eteenpäin ja työn määrä alkoi tuntua jo hieman. Eilen, kolmantena päivänä, laskeuduin maan pinnalle ja tulin jo realistin asenteella töihin: ”ihan mukavaa”. Tiuhalla tahdilla asioita eteenpäin! Kesken iltapäivän muistin, että olen menossa ensi viikolla opiskelemaan Helsinkiin ja lähdin katsomaan päivien tarkempaa ohjelmaa. Vastassa oli yllättäen myös ennakkotehtävä: ”Etsi viisi (siis 5 kpl!) sivustoa tai palvelua, jotka ovat teemallisia, draamallisia, räätälöitävissä ja kokemuksellisia verkossa ja reaalimaailamssa. Deadline 11.8.”… Hetkessä täysi käännös ja lomasta ei enää muistoakaan!
Miten sivustolle voi ladata tällaisia odotuksia – huh! Ei kun etsimään ja miettimään. Tässä tulos:
Tehtävä: Etsi verkosta vähintään 5 mielestäsi onnistunutta sivustoa tai palvelua (väh. yksi jokaisesta kategoriasta), jotka ovat…
A) …vahvasti teemallisia ja immersiiivisiä
Mukaansatempaavasta mieleeni tulee suoraan mieleen liikuntaformaatti LesMillsin sivut! Itse olen jossakin vaiheessa käynyt paljonkin LesMillsin ohjatuilla liikuntatunneilla. Olen erityisen suuri Body Combat-fani, vaikka en ole aktiivisesti tunneilla ennättänyt enää aikoihin käymäänkään.
Uskon, että sivustojen aikaansaama välitön innostus minussa johtuu pääosin siitä, että itse pidän kys. tunneista niin paljon eikä vaikutus olisi konseptia tuntemattomalle läheskään sama. Niin tai näin – nämä sivut tempaavat ainakin minut mukaan. Viihdyn katselemassa videoita tunneilta ja seuraan keskusteluja eri ohjelmaversioista. On mukavaa ladata itselleen fiilistä tunneilta tutuilla kappaleilla katsastella mitä mieltä muut Combat-fanit ovat aiheeseen liittyvistä asioista. Vielä kun saisi itsensä varsinaisesti tunnillekin;)!
Toinen hyvä esimerkki huomattavasti pienemmän skaalan yrityksen sivuista on Kouvolan Tykkimäen huvipuisto! Sivuilla lapsi voi syventyä Tykkimäen hauskaan maailmaan katsomalla videoa huvipuistosta, lataamalla itselleen tunnarin soittoääneksi, äänestämällä parasta laitetta ja tekemällä tehtäviä Tykkimäen sähköisessä "Puuhakota"-palvelussa! Kaiken lisäksi Tykkimäen huvipuisto on varsin aktiivisesti ja esimerkillisesti mukana myös Facebookissa - hienoa:)!
B) ja C) …draamallista ja räätälöitävissä
SongHI-palvelun nostin esille jo aiemminkin blogissani yhtenä uutena sosiaalisen median tulokkaana. SongHi on uusi yhteisöpalvelu, jossa käyttäjät voivat tehdä omaa musiikkia ja kommentoida/edelleen kehittää toistensa luomuksia.
Tämä on myös hyvä esimerkki palvelusta, jossa käyttäjä voi unohtaa omat musikaaliset rajoitteensa ja samalla rakentaa omaa identiteettiä Avatar-hahmon avulla.
D) ….liittyvät johonkin reaalimaaliman kaupalliseen kokemukseen niin, että kokemus tapahtuu sekä verkossa että reaalimaailmassa
Tämä on H-E-L-P-P-O! Juokseminen on intohimoni ja vaikka se on vasta vuoden vanha harrastukseni, kaikki siihen liittyvä saa minut innostumaan hetkessä. Erityisesti rakastan juoksuvarusteiden ja lajiin liittyvän rekvisiitan katsastelua ja tutkimista. Vaikka tiedän, että ”ihku juoksupaita” ei varsinaisesti paranna suoritustani, saan tämän tyyppisistä hankinnoista reilun annoksen motivaatiota lenkeilleni ja jaksan taas pusertaa sitä kaupan vastapäätä olevaa rasittavaa mäkeä ylös ihan eritasoisella innolla!
Niinpä NIKEn verkkokaupan mahdollisuus suunnitella omat juoksulenkkarit hyväksi koetun mallin päälle on kuin nenä päähän minulle tehty! Saan tuunata itselleni juuri sen väriset kengät, joilla jaksan parhaiten juosta ja samanlaiset eivät tule ihan heti lenkkipolulla vastaan.
Aivan loistava palvelu, jossa jaksan viettää aikaa rajattomasti. Omien lenkkitossujen suunnittelu on varsin jännittävää ja voi sitä tunnetta kun pääsee omien luomusten kanssa juoksemaan!
keskiviikko 30. kesäkuuta 2010
Valmismatka- ja kuluttajasuojalaki ja säännökset (tehtävä 3)
Valmismatkaliikkeille säädetty laki tuli voimaan viisitoista vuotta sitten (1995). Laki koskee valmismatkoista tehtäviä sopimuksia sekä markkinointia. Laki säätää mm. sen, että valmismatkaliikettä voidaan harjoittaa vain valmismatkaliikerekisteriin rekisteröidyn elinkeinonharjoittajan toimesta. Laki sisältää myös säännökset maksukyvyttömyyden varalta asetettavasta vakuudesta ja valmismatkaliikkeen harjoittajien viranomaisvalvonnasta.
Kuluttajasuojalaki koskee kulutushyödykkeiden tarjontaa ja myyntiä ja välitystä sekä elinkeinoharjoittajien kuluttajille suuntaamaa markkinointia. Lakisääteiset vakuutukset ja työntekijöiden ryhmähenkivakuutukset jäävät lain ulkopuolelle.
Kuluttajasuojalaki on ns. pakottava. Tämä tarkoittaa sitä, ettei niitä voida erillisellä sopimuksellakaan poistaa, korvata tai muuttaa miltään osin.
Verkkokauppa ja tietosuoja
Henkilötietolain 24 § mukaan kuluttajille suunnatussa verkkokaupassa tulee löytyä seloste, jossa käy selkeästi ilmi ne periaatteet, joita noudatetaan henkilötietojen käsittelyssä. Selosteesta tulee ilmetä mm. tiedot jotka kerätään sekä niiden mahdollinen jatkokäyttö. Verkkokauppa vastaa kaikesta sen lukuun tapahtuvasta henkilötietojen käsittelystä.
Myyntiä etänä eri pelisäännöillä
Etämyyntisäännökset ovat kulutushyödykkeen tarjoamista kuluttajalle elinkeinonharjoittajan järjestämällä etämyyntimenetelmällä siten, että sopimuksen tekemiseen ja sitä edeltävään markkinointiin käytetään yksinomaan. etäviestintään. Etämyyntiä on käytännössä kaikki se ostosten teko, joka voidaan tehdä ilman että ostaja ja myyjä on samanaikaisesti samassa paikassa.
Etämyyntiin on tehty omaa säännöksiä siksi, että kuluttaja joutuu tekemään hankintapäätöksen ilman tuotteen varsinaista näkemistä/kokeilua. Tästä syystä esim. etämyynnin kautta ostetuilla tuotteilla on aina 14 päivän palautusoikeus. Tuotetta ei saa kuitenkaan käyttää mikäli sen tahtoo palauttaa ja lisäksi tässä säädöksessä löytyy poikkeuksia mm. sinetöityjen tuotteiden osalta. Etämyyntisäädöksiin lukeutuu myös säädös hintojen ja tuotetietojen sitovuudesta ja palautusoikeudesta sekä toimitusajasta.
Vapaus valita sopimuksen muoto ja malli
Muotovapaus yritysten välisessä kaupassa tarkoittaa sitä, että laki ei määrää sopimuksen muotoa vaan liikeyritykset voivat tehdä sopimuksensa yhteisesti sovitulla ja tilanteeseen sekä sopijaosapuolille parhaiten sopivalla tavalla. Sama pätee myös kansainväliseen kauppaan. Muotovapaita sopimuksia ei sido myöskään kanava – sopimus voi olla suullisesti, sähköisesti tai kirjallisesti sovittu.
Kuluttajasuojalaki koskee kulutushyödykkeiden tarjontaa ja myyntiä ja välitystä sekä elinkeinoharjoittajien kuluttajille suuntaamaa markkinointia. Lakisääteiset vakuutukset ja työntekijöiden ryhmähenkivakuutukset jäävät lain ulkopuolelle.
Kuluttajasuojalaki on ns. pakottava. Tämä tarkoittaa sitä, ettei niitä voida erillisellä sopimuksellakaan poistaa, korvata tai muuttaa miltään osin.
Verkkokauppa ja tietosuoja
Henkilötietolain 24 § mukaan kuluttajille suunnatussa verkkokaupassa tulee löytyä seloste, jossa käy selkeästi ilmi ne periaatteet, joita noudatetaan henkilötietojen käsittelyssä. Selosteesta tulee ilmetä mm. tiedot jotka kerätään sekä niiden mahdollinen jatkokäyttö. Verkkokauppa vastaa kaikesta sen lukuun tapahtuvasta henkilötietojen käsittelystä.
Myyntiä etänä eri pelisäännöillä
Etämyyntisäännökset ovat kulutushyödykkeen tarjoamista kuluttajalle elinkeinonharjoittajan järjestämällä etämyyntimenetelmällä siten, että sopimuksen tekemiseen ja sitä edeltävään markkinointiin käytetään yksinomaan. etäviestintään. Etämyyntiä on käytännössä kaikki se ostosten teko, joka voidaan tehdä ilman että ostaja ja myyjä on samanaikaisesti samassa paikassa.
Etämyyntiin on tehty omaa säännöksiä siksi, että kuluttaja joutuu tekemään hankintapäätöksen ilman tuotteen varsinaista näkemistä/kokeilua. Tästä syystä esim. etämyynnin kautta ostetuilla tuotteilla on aina 14 päivän palautusoikeus. Tuotetta ei saa kuitenkaan käyttää mikäli sen tahtoo palauttaa ja lisäksi tässä säädöksessä löytyy poikkeuksia mm. sinetöityjen tuotteiden osalta. Etämyyntisäädöksiin lukeutuu myös säädös hintojen ja tuotetietojen sitovuudesta ja palautusoikeudesta sekä toimitusajasta.
Vapaus valita sopimuksen muoto ja malli
Muotovapaus yritysten välisessä kaupassa tarkoittaa sitä, että laki ei määrää sopimuksen muotoa vaan liikeyritykset voivat tehdä sopimuksensa yhteisesti sovitulla ja tilanteeseen sekä sopijaosapuolille parhaiten sopivalla tavalla. Sama pätee myös kansainväliseen kauppaan. Muotovapaita sopimuksia ei sido myöskään kanava – sopimus voi olla suullisesti, sähköisesti tai kirjallisesti sovittu.
Hallitsetko asiakkaasi? (tehtävä 5)
Asiakkuudenhallinta on pelkistetysti ajateltuna asiakastiedon tallentamista, analysoimista ja hyödyntämistä. Väyliä tiedon saamiselle ovat asiakastilaukset/ostokäyttäytyminen, markkinointikampanjat (niiden tuloksellisuus), tekninen tuki ja käytännössä kaikki se vuorovaikutus, jotka muodossa tai toisessa toteutuvat yrityksen ja sen asiakkaan välillä. Tiedon kanavat voivat olla kaikkea verkkokaupasta asiakaskäyntiin.
Kivikkoinen tie
Tässä blogikirjoituksessa pohdiskelen erinäisiä kompastuskiviä ja sen myötä kehittämisen lähtökohtaisia asioita, joita asiakkuuden hallinnassa tulee ottaa huomioon hyödyntääkseen tietoa operatiivisissä ja analyyttisissä toimintaprosessseissa paremmin. Näkökulma on siis hieman negatiivisesti latautunut johtuen omasta kokemuksesta mikro- ja pk-yritysten kanssa, mutta sen myötä sitäkin suomalaisempi;).
Stone 1: Collect
Kun pohditaan miten yrityksen asiakashallinnan osa-alueita voisi kehittää, on ensimmäinen asia monessa yrityksessä tiedonkeruun ja sen edes jonkintasoisen hyödyntämisen aloittaminen. Oman työhistorian aikana vastaan tulleista yrityksistä vain osalla on minkäänlaista asiakkuudenhallintaa ja osa ei ylläpidä edes alkeellista ajantasaista asiakasrekisteriä. Tämä toteutuu surullisen usein erityisesti pienissä ja mikro-luokan yrityksissä. Ilman kerättyä dataa asiakaskäyttäytymisestä sekä kohdemarkkinan reagoinnista yrityksen toimiin (esim. markkinointiviestintään) ei analyysiin pohjautuvia päätöksiä tulevasta ja sen päälle pohjautuvia operatiivisia toteutuksia voida tehdä.
Stone 2: Analyze
Kun asiakastietoa on alettu keräämään on seuraava kompastuskivi tässä positiivisen vaaleanpunaisessa kaaviossani tiedon käsittely. Se, että tietoa osataan analysoida oikein ei ole itsestäänselvyys. Osaako yritys nähdä metsän puilta ja puun metsältä ja asetella syy-seuraussuhteet oikeinpäin ja oikeaan järjestykseen? Tietoa tulee ihannetapauksessa monesta eri lähteestä ja näistä tulee rakentua yhtenäisiä kuvia erilaisista asiakkaista ja heidän toimintatavoista – ei ihan helppo nakki!
Stone 3: Utilize
Oletetaan, jotta olisin ainakin näennäisesti hieman positiivisempi, että analysointi käy mallikkaasti. Entä sitten? Vielä on ainakin yksi kuoppa, johon astua… Nimittäin tiedon hyödyntäminen. Yhtälailla kuin strategianivaskat, myös tilastot ja asiakastieto jää usein pöytälaatikoihin lojumaan. Jostain syystä usein koetaan, että homma on valmis, kun tieto on tulostettu paperille. Kaikesta hyödynnettävästä tiedosta huolimatta monet päätökset perustuvat varsin pitkälti pelkkään ns. ”hunchiin”. Tämä hunch taas on usein johdannainen oman käyttäytymisen peilaamisesta kaikkiin muihinkin tyylillä ”eihän tuosta nyt kukaan voi pitää (koska minäkään en pidä)”.
Tie ei pääty koskaan
Tämä kaikki on kuitenkin täysin tehtävissä ja tarjoaa tehokkuutta ja sen myötä kilpailuetua niille, jotka onnistuvat. Kaiken kaikkiaan toimintaprosesseja tulee kehittää perustuen paitsi saatuun tietoon myös sen tiedon lähteisiin. Prosessien tulee rakentua niin, että niihin virtaa tasaisesti ja puhtaasti asiakkaista saatavissa oleva tieto. Tieto ei saa jäädä sille tasolle, josta se kerätään, vaan se pitää saada a) tallentumaan asiakashallintajärjestelmiin jatkoa varten sekä b) käsiteltyä kunkin toiminnan vaatimaan muotoon, jolloin prosesseja voidaan mukauttaa lähemmäs asiakasvaatimuksia ja -toiveita.
Asiakashallinta ja sen kautta toiminnan kehittäminen on ehkä haastava tie mutta myös palkitseva ja se ei varmuudella lopu kesken. Asiakastietoa kun tulee kerätä ja käsitellä jatkuvasti! Motivaatiota hommaan tuo kuitenkin ikuinen viisaus siitä, että uuden asiakkaan hankinta on moninkertaisesti kalliimpaa kuin nykyisen pitäminen. Jos asiakkuudenhallinnalla saadaan parannettua palvelutasoa, uskollisempia asiakkaita ja pidempiä asiakassuhteita on myös asikastyytyväisyys loogisesti parempi ja tuotto korkeampi.
Kivikkoinen tie
Tässä blogikirjoituksessa pohdiskelen erinäisiä kompastuskiviä ja sen myötä kehittämisen lähtökohtaisia asioita, joita asiakkuuden hallinnassa tulee ottaa huomioon hyödyntääkseen tietoa operatiivisissä ja analyyttisissä toimintaprosessseissa paremmin. Näkökulma on siis hieman negatiivisesti latautunut johtuen omasta kokemuksesta mikro- ja pk-yritysten kanssa, mutta sen myötä sitäkin suomalaisempi;).
Stone 1: Collect
Kun pohditaan miten yrityksen asiakashallinnan osa-alueita voisi kehittää, on ensimmäinen asia monessa yrityksessä tiedonkeruun ja sen edes jonkintasoisen hyödyntämisen aloittaminen. Oman työhistorian aikana vastaan tulleista yrityksistä vain osalla on minkäänlaista asiakkuudenhallintaa ja osa ei ylläpidä edes alkeellista ajantasaista asiakasrekisteriä. Tämä toteutuu surullisen usein erityisesti pienissä ja mikro-luokan yrityksissä. Ilman kerättyä dataa asiakaskäyttäytymisestä sekä kohdemarkkinan reagoinnista yrityksen toimiin (esim. markkinointiviestintään) ei analyysiin pohjautuvia päätöksiä tulevasta ja sen päälle pohjautuvia operatiivisia toteutuksia voida tehdä.
Stone 2: Analyze
Kun asiakastietoa on alettu keräämään on seuraava kompastuskivi tässä positiivisen vaaleanpunaisessa kaaviossani tiedon käsittely. Se, että tietoa osataan analysoida oikein ei ole itsestäänselvyys. Osaako yritys nähdä metsän puilta ja puun metsältä ja asetella syy-seuraussuhteet oikeinpäin ja oikeaan järjestykseen? Tietoa tulee ihannetapauksessa monesta eri lähteestä ja näistä tulee rakentua yhtenäisiä kuvia erilaisista asiakkaista ja heidän toimintatavoista – ei ihan helppo nakki!
Stone 3: Utilize
Oletetaan, jotta olisin ainakin näennäisesti hieman positiivisempi, että analysointi käy mallikkaasti. Entä sitten? Vielä on ainakin yksi kuoppa, johon astua… Nimittäin tiedon hyödyntäminen. Yhtälailla kuin strategianivaskat, myös tilastot ja asiakastieto jää usein pöytälaatikoihin lojumaan. Jostain syystä usein koetaan, että homma on valmis, kun tieto on tulostettu paperille. Kaikesta hyödynnettävästä tiedosta huolimatta monet päätökset perustuvat varsin pitkälti pelkkään ns. ”hunchiin”. Tämä hunch taas on usein johdannainen oman käyttäytymisen peilaamisesta kaikkiin muihinkin tyylillä ”eihän tuosta nyt kukaan voi pitää (koska minäkään en pidä)”.
Tie ei pääty koskaan
Tämä kaikki on kuitenkin täysin tehtävissä ja tarjoaa tehokkuutta ja sen myötä kilpailuetua niille, jotka onnistuvat. Kaiken kaikkiaan toimintaprosesseja tulee kehittää perustuen paitsi saatuun tietoon myös sen tiedon lähteisiin. Prosessien tulee rakentua niin, että niihin virtaa tasaisesti ja puhtaasti asiakkaista saatavissa oleva tieto. Tieto ei saa jäädä sille tasolle, josta se kerätään, vaan se pitää saada a) tallentumaan asiakashallintajärjestelmiin jatkoa varten sekä b) käsiteltyä kunkin toiminnan vaatimaan muotoon, jolloin prosesseja voidaan mukauttaa lähemmäs asiakasvaatimuksia ja -toiveita.
Asiakashallinta ja sen kautta toiminnan kehittäminen on ehkä haastava tie mutta myös palkitseva ja se ei varmuudella lopu kesken. Asiakastietoa kun tulee kerätä ja käsitellä jatkuvasti! Motivaatiota hommaan tuo kuitenkin ikuinen viisaus siitä, että uuden asiakkaan hankinta on moninkertaisesti kalliimpaa kuin nykyisen pitäminen. Jos asiakkuudenhallinnalla saadaan parannettua palvelutasoa, uskollisempia asiakkaita ja pidempiä asiakassuhteita on myös asikastyytyväisyys loogisesti parempi ja tuotto korkeampi.
€ @ verkkokauppa (tehtävä 2)
Tänään
Tilastokeskuksen mukaan n. 34% suomalaisista ostaa säännöllisesti verkkokaupoista. Tästä suoraan pääteltynä sekä asumistiheyttä ja sen myötä syntyviä pitkiä etäisyyksiä ajatellen verkkoliiketoiminnan pitäisi olla suhteellisen kehittynyttä meillä, mutta toisin on. Vaikka sähköinen kaupankäynti on kasvanut Suomessakin kovin viime vuosina (yli seitsenkertaistunut), on meillä vielä selkeää kirittävää verrattuna ikävän moneen.
Suurimmiksi ongelmiksi suomalaisyritysten sähköisessä liiketoiminnassa nähdään se, että a) hinnat ovat samalla tasolla kuin itse liikkeessä, b) tuotteen toimitus on hidasta ja c) tuotekuvaukset ovat netissä vajaita. Suuri ongelma on kuitenkin uskoakseni se lähtökohtainen tilanne, että suurella osalla yrityksistä ei ole mitään sähköistä kauppapaikkaa olemassakaan.
Tästä surkeasta tilanteesta johtuen suuri osa suomalaistakin rahaa virtaa paremmin hoidettuihin nettikauppoihin, ulkomaille. Suomen elektronisen kaupankäynnin yhdistys valotti jo kolme vuotta sitten 900 miljoonan euron suuntautuvan vuosittain Suomesta ulkomaisiin verkkokauppoihin. Tämä oli siis tilanne tuolloin ja sähköisen kaupan suosion myötä voimme vain tuskastella mikä summa on tänä päivänä kyseessä… Trendinä Suomessa onkin ollut verkossa tehtävän kaupan kasvu mutta myyjien määrän pysyminen samana (surkean pienenä). Jotakin kertoo sekin, että vuonna 2006 suomalaisista yrityksista vain 11% harjoitti myyntiä internetissä ja yli 10 henkilöä työllistävissä yrityksissä jopa 20%:lla ei ollut edes kotisivuja.
Huomenna
Olen vakuuttunut siitä, että verkkokaupan kautta siirtyvän rahan määrä ei ole vielä lähelläkään huippuaan. Ihmiset tahtovat tehdä nykypäivänä hankintansa helposti ja vaivattomasti, nopeasti ja kätevästi tarjontaa vertaillen. Sitä mukaa kun elämä muutoinkin sähköistyy, tulee myös verkkokaupassa asioimisesta arkipäivää. Kaupankäyntiprosessitkin muuttuvat tämän myötä vuorovaikutteiseksi päätöksen teoksi, jossa muiden kuluttajien mielipiteet ja arviot painavat vaa’assa vähintään yhtä paljon kuin hinta itsessään. Voittajien ja häviäjien arviointi tässä muutoksessa tuntuisi aika itsestään selvältä: Se joka pystyy olemaan oikeasti kohderyhmätarpeiden mukaisesti verkossa läsnä voittaa ja joka ei, jää fossiloitumaan paikalleen. Kaikessa on jälleen kerran kyse muutoskyvystä ja mukautumisesta ajan vaatimuksiin – näiden puute rajoittaa yrityksen kasvua, kehittymistä eteenpäin ja sen myötä yritys alkaa tekemään usein hiljaista kuolemaa.
Eri ongelmat, sama suunta
Maailmassa yhteisenä trendinä on verkkokaupan osuuden jatkuva kasvu. Alueittain on kuitenkin eroja kasvun tahdissa ja syissä miksi kasvu ei ole vieläkin nopeampaa ja käyttö vielä laajempaa. Siinä missä suomessa verkossa tapahtuvan kaupan määrä rajoittuu verkkokauppojen huonosta tilanteesta on Japanissa kyse verkkomaksun luotettavuuden huonosta tasosta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)